Ilokaasu

[Fenix]

Huomasin ettei täällä ole omaa topiccia aiheesta, joten päätin tehdä tiivistelmän aiheesta.

Suurin osa on netistä kopioitua tekstiä ja toivottavasti alkuperäiset kirjoittajat eivät pahastu lainaamisesta.

 

Miten ilokaasujärjestelmä toimii?

 

Ilokaasu eli N2O koostuu kahdesta osasta typpeä sekä yhdestä osasta happea. (36% happea jos katsotaan painona). Kun ilokaasu puristuu palotilassa hajoaa se osiin ja happi vapautuu. Tehonlisäys muodostuu siitä, että ylimääräisen hapen avulla voidaan polttaa enemmän bensaa. Tästä päästäänkin siihen tosiasiaan ettei ilokaasun itse pala vain lisäksi pitää palotilaan saada myös sopivasti lisää polttoainetta.

 

On hyvä ymmärtää, että paineistettu ilokaasu on nestemmäistä ja purkautuessaan suuttimesta kiehuu se muuttuen kaasuksi. Kiehuessaan typen lämpötila tipahtaa noin -52 asteiseksi, samalla jäähdyttäen todella tehokkaasti imusarjaa, samalla myös tätä kautta lisäten moottorin antamaa tehoa. Typpi toimii eräänlaisena pehmentäjänä sylinterin paineen suhteen, auttaen palamisprosessia tasaisemmaksi.

 

Ilokaasujärjestelmä voidaan asentaa melkeinpä minkälaiseen moottoriin tahansa, oli moottori sitten kaasuttimella tai ruiskulla ja vapari tai turbo. Lisäksi ilokaasuseteissä on se mukava puoli, että sellainen voidaan asentaa jopa muuten täysin vakioon moottoriin. Luonnollisesti ilokaasun käyttäminen kuormittaa esimerkiksi mäntiä sekä kiertokankia enemmän, mutta valitsemalla sopivan kokoisen paketin, esimerkiksi noin 50 heppasen 4-sylinteriselle tai 75-100 heppasen 6-sylinteriselle moottorille, voidaan olla melko varmoja ettei ylimääräiset tehot vielä riko paikkoja - tosin tämä on myös käyttäjästä kiinni.

 

Käytännössä ilokaasu asennetaan niin, että napista painaessa se toimii vain määräajan, esimerkiksi maksimissaan 15 sekunttia. Ilokaasun käyttämistä suositellaan vain kaasun ollessa pohjassa ja yli 2500 rpm kierroksilla.

 

Ilokaasun ehkä hienoin asia on se, ettei se lisää bensan kulutusta normaaliajossa ollenkaan, mutta silloin kun halutaan mennä lujaa painetaan vain nappia ja kuin taikasauvasta koneesta irtoaa kymmeniä ylimääräisiä kilowatteja.

 

 

Millainen ilokaasusysteemi sitten on?

 

Ilokaasujärjestelmiä on oikeastaan kolmea erilaista: dry-, wet-, ja port-systeemejä. Aloitetaan Port:illa joka on yleisin ja paras vaihtoehto nykyautoissa:

 

Port:

 

Idea on todella simppeli: moottorin imusarjassa on jokaisen sylinterin putkessa oma suutin joita kutsutaan

nimellä Fogger Nozzle. Suuttimiin tulee omat bensa- sekä ilokaasu letkut. Suuttimen sisällä bensa ja ilokaasu sekoittuvat ja suihkuavat imusarjaan hienona sumuna.

 

Järjestelmään kuuluu kaksi solenoidi venttiiliä joista toinen ohjaa ilokaasua ja toinen bensaa. Ilokaasu venttiililtä menee letku suodattimen sekä pääventtiilin kautta pullolle, joka sijaitsee yleensä takakontissa. Pääventtiili pidetään suljettuna aina silloin kun ilokaasua ei haluta käyttää ollenkaan. Bensaventtiilille otetaan bensa T-haaralla suoraan auton omasta bensajärjestelmästä. Oikea bensan määrä suhteessa suuttimien suuaukkojen kokoihin säädetään paineensäätimellä.

Suuttimet asennetaan mahd.lähelle kannen imukanavia.Ilokaasun sisältämä runsas happi ja sen kaasumainen kastepistelämpötila ovat tässä sovelluksessa sen hyötypuolet.

http://i646.photobucket.com/albums/uu185/pakana81/port_zps6a284574.jpg~original

 

 

Wet:

 

Wet-systeemi on oikeastaan lähes samanlainen kuin port, mutta tällöin yleensä tarkoitetaan järjestelmää jossa on vain yksi suutin sijoitettuna kaasuläpän jälkeen.

 

Kaasuttimella varustetuissa autoissa voidaan Nozzlejen tilalla käyttää kaasarin ja imusarjan väliin tulevaa suutinlevyä.

http://i646.photobucket.com/albums/uu185/pakana81/wet2_zps95459037.jpg~original

http://i646.photobucket.com/albums/uu185/pakana81/wet_zpsfb59bc26.jpg~original

 

Dry:

 

Lopuksi dry-järjestelmä jossa on vain ilokaasu suuttimet - joko yksi ennen kaasuläppää tai jokaisessa imuputkessa omansa. Ylimääräinen bensa saadaan joko nostamalla bensan painetta tai pidentämällä suuttimien aukioloaikaa sillon kun ilokaasua tungetaan imusarjaan. Tämä tietenkin vaatii ruiskun/kaasarin muuttamista/hallitsemista ja taitaa olla se harvinaisin tapa.

 

 

Turvallisuusasioita:

 

Ilokaasu ei itsestään ole räjähtävää, mutta koska se pitää sisällään paljon happea, on se räjähdysherkkää suurissa lämpötiloissa.

 

Mikäli olet asentamassa ilokaasujärjestelmää, noudata aina paketin mukana tulleita ohjeita tarkasti. Ainakin NOS -nimisen firman ohjeet ovat hyvin kuvitetut sekä selkeät, eikä niiden seuraamisessa pitäisi olla kenelläkään ongelmia.

 

Omien patenttien tekeminen on aina hyvin riskialtista, sillä esimerkiksi normaalit bensaletkut eivät ole riittävän kestäviä käytettäväksi ilokaasujärjestelmässä. Kaikkien letkujen ja liitoksien on kestettävä suuri (jopa 70 baarin) paine sekä oltava täysin rasvattomia.

 

Valmiit kitit eivät yleensä sisällä seuraavia turvallista käyttöä edistäviä laitteita.

 

Bensanpainetunnistin (fuel pressure safety switch), joka sulkee ilokaasun virtauksen bensapaineen laskiessa, jolloin vaarana olisi kone rikko seoksen laihentuessa.

 

(RPM Activated Window Switches) Elektroninen suljin, joka estää solenoidien avautumisen liian alhaisilla kierroksilla esim. alle 2800rpm. ja sulkee solenoidit ennen kierrosrajoitinta.

Sen sijaan valmiit kitit sisältävät monesti mikrokytkimen (microswitch), joka sallii ilokaasun käytön vain kaasuläpän ollessa täysin auki.

 

Kaasun painemittaria.

 

Purge solenoidi jolla saadaan ilma ja kaasuuntunut ilokaasu pois letkusta.

 

Iridium sytytystulppia ei suositella.

Kylmemmät sytytystulpat joissakin tapauksissa.

 

Muita varusteita:

 

Pullonlämmittimellä saadaan pidettyä pullossa optimaalinen paine.

 

 

Käyttö:

 

Käyttö edellyttää sytytyksenennakon myöhästämistä. Tyypillisesti 2 astetta / 50hp.

Tämän voi toteuttaa kiinteästi virrajakajasta tai sytytyksenmyöhästin boksilla.

 

Riittävän vahvasta kipinän saannista tulee huolehtia kuten yleensäkin ahdettaessa.

 

Joissakin tapauksissa voi joutua vaihtamaan sytytystulpat hieman kylmempiin.

 

 

Esimerkki ilokaasun asentamisesta tpi moottoriin:

http://www.jegs.com/InstallationInstructions/700/741/741-05151.pdf

 

 

 

 

 

 

[Fenix]

Bensapaine- ja laajakaseosmittarin ostaminen myös ihan järkevää.

Ja lisä suodattimet kaasu- ja bensalinjaan ettei solenoidit vaan jumitu auki asentoon.

[mikke]

toi TPI:n wet systeemin suutinlevy (mikä tos kuvassakin on) asennetaan kaasuläpän ja imusarjanväliin siis kaasuläpän jälkeen

[Kamikazeotto]

Kohta voin kertoilla, miten vm 89 305 TPi:hin käy asennus. Paketti on jo purettu ja ihmetelty. Ja kaikki kaverit, jotka saattaisivat jotain tietää aiheesta, ovat tietenkin kiireisiä. Asentaminen ei ole vaikeaa, mutta se säätäminen, ettei kilahda neitsytmatkalla, niinkuin joskus on kuulemma käynyt.

 

Setti on juuri tuo Kit Number: 05151NOS

 

Ja auto on Dioren Reptile.

[Jake]

Nyt vasta löysin tämän - hyvää perustietoa