Jump to content

3 ja 4gen voimansiirron tärinät ja muuta höpinää


TransNAM
 Share

Recommended Posts

TransNAM

Tuntuu olevan aika yleinen ongelma näissä voimansiirron tärinä kovemmissa vauhdeissa. Joskus jo laillisilla nopeuksilla.

Ongelma lisääntyy/alkaa jos autossa on vakiota enempi voimaa ja varsinkin tiheämmillä perävälityksillä jolloin kardaani pyörii samassa vauhdissa lujempaa.

Tarkkana saa olla myös vanhuuttaan väsyneiden tai madallusjousten ja uretaanisten moottorityynyjen kanssa jolloin kardaanin ristikoiden kulmat voi muuttua.

Kulmilla on tärinöihin iso merkitys. Pientä korjausta pystyy tekemään laatikon häntää nostamalla / laskemalla.

Vakio peltinen torque-arm kaipaa perän kulmaan pienen ennakon korjaaman vedosta aiheutuvaa muutosta - perän pinioni pyrkii vedossa ylöspäin jokseenkin samalla väännöllä mitä kohdistuu renkaisiin. Tämä korostuu isommilla tehoilla.

 

Olen omaan autoon kokeillut kaikkea mahdollista eikä alkuperäisellä rautakardaanilla auta mikään.

Perän kulmat on ok (säädettävät), putkea on tasapinotettu kahdesti, mikään akseli ei ole kierossa jne. 3,73 perävälitys.

Nykyisillä säädöillä reilumpi tärinä alkaa viimeistään n. 150kmh kohdilla ja lievempi jo satasen jälkeen. Tuon paremmaksi en ole saanut.

Välillä paikalla ollut alukardaani ei tärissyt yhtään kun vaan oli ristikoiden kulmat kohdillaan.

 

Netistä asiaa tutkittuani ja järjellä ajateltuna on vakiokardaanissa oltava joku pituus x halkaisija x paino x seinämävahvuus x materiaali -resonanssiongelma.

Tehtaan oma lisävaruste-aluputki, niinkuin tarvikkeetkin, on puolta kevyempi ja halkaisijaltaan reilusti isompi - resonanssia ei tällöin tule.

Keskimäärin takaveto-autoissa yleensäkin kardaanin halkaisija isonee aina pituuden myötä vaikka voimaa olisi saman verran. Tai sitten on (useampi) tukilaakeri ja/tai tasanopusnivelet.

F-bodyn tapauksessa jousituksen ja kardaanin yhdistelmä ei vaan ole aivan onnistunut...

 

Lisäksi muuta huomioitavaa:

Jousitusta (tukivarret, kiinnityspisteet ym) muutettaessa ja säädettäessä kannattaa varmistaa, että kardaanin yoke ei pääse pohjaamaan laatikon päässä. Eli pooreilla säilyy riittävä liikkumavara molempiin suuntiin eri ajotilanteissa.

  • Like 2
Link to comment
Share on other sites

Kometilta joskus tilasin kardaanin,kysymykset oli.

 

Pituus.

Kierrosnopeus kardaanille.

Paljonko voimaa tulee menemään läpi.

 

Putki oli paljon pidempi kuin 3/4 gen putki,muistaakseni 3.5 tuumaa paksu. Toimi hienosti ravistelematta.

 

Yksi kardaani aiheutti ihmetystä,oli painotettu uudella putkella vanhoihin haarukoihin.

Uusilla ristikoilla toimi aina niinkauan kunnes sain n.6k rpm,haarukat levisi hieman ja alkoi tärräys.

 

 

  • Like 1
Link to comment
Share on other sites

TransNAM

Sen kummemmin pyörivän putken fysiikkaa tuntematta veikkaisin ratkaisevaksi tekijäksi juurikin pituus x halkaisija x rpm (x paino x jäykkyys) yhtälöä.

Ohut (taipuisa) putki alkaa helpommin vipattamaan kun paksu, varsinkin pitkänä, ja sama pätee painava / kevyt.

3/4gen f-bodyn rautaputki on aika pieni pituuteen nähden moneen muuhun autoon verrattuna.

Mulla oli Vanissa 5" aluputki vakiona... Ei tärrännyt vaikka oli pitkä.

Sprinterissä taas aika pientä putkea mutta kahdella tukilaakerilla. Muut autot yleensä siltä väliltä.

 

Otsikon ideana oli herättää keskustelua ja saada jakoon kokemuksia ja ajatuksia.

Aihe kun nousee aika usein esille milloin missäkin.

  • Like 1
Link to comment
Share on other sites

smokeybandit

Onko kukaan testannut carbon fiber versioo että täriseekö ne?

Link to comment
Share on other sites

pasi jkl

Kyllä tuo vakio alukardaani vaikka on tasapainotettu uusilla ristikoilla minulla täristää parista markastas ylös päin, Vaihde laatikon takapään holkki on vaihdettu Rockland Standard Gear "No Walk" Tailshaft Bushing - Hawks Third Generation (hawksmotorsports.com) , Kardaani on tavallaan 1-1,5cm liian lyhyt, kun kokeilee kardaania etupäästä ylös alas sivuille niin on minusta välystä liikaa ehkä 1,5-2 mm. Kun kardaani on perästä irti ja työntää kardaanin eteen päin vaihdelaatikkoon niin pitkälle kun se menee ei välystä ole. Hommasin aikoinaa pisemmän yoken ajattelin sillä kokeilla poistuisiko välys mutta oli niin heiveröisen näköinen etten laittanut sitä kardaaaniin, joten homma jäi siihen. Onko tuo välys syytä kuluneesta vaihdelaatikon ulos tuloakselista ja kardaanin etupään yoken poorien kuluneisuudesta? Minulla on madallus jouset eikä säädettävää torquearmia, Kokeilut vaihde laatikon takapään nostoa ja laskua ei apuja Perävälitys 4,1 kyllä nuo kardaanin  rpm:t nousee vauhdin noustessa. 

Link to comment
Share on other sites

TransNAM
22.5.2022 klo 20.52, pasi jkl kirjoitti:

Onko tuo välys syytä kuluneesta vaihdelaatikon ulos tuloakselista ja kardaanin etupään yoken poorien kuluneisuudesta?

Mullakin väljistyy laatikon hännän pusla aika nopeasti. Uudella on taas hyvä. Olen itselleni selittänyt sen täristävällä kardaanilla eli pusla venyy kardaanin "vispatessa". Tuo on siis ihan oma teoria...

Ainakaan automaatissa ei lähtöakselia ole laakeroitu kun sisäpäästä - yoke toimii toisena laakerina.

Toki pooritkin voi kulua jolloin yoke "keikkuu" puslan varassa ja taas on kohta väljä pusla...

Pohjassa ei laatikon pään poorit kuitenkaan saa olla. Muuten seuraavassa töyssyssä kuuluu kallis rusahdus😉 Perä kun liikkuu joustoissa eteen-taakse.

 

Kardaanin kulmat on helppo tarkistaa vaikka kännykällä. Tai millä tahansa pienehköllä ja tarkalla astemitalla.

Esim. "Tremec toolbox". Kyseinen appi on vähän turhan nirso antamaan "vihreitä" numeroita mutta kulmat saa mitattua silti.

Ideana on, että molemmissa ristikoissa on sama kulma vastakkaiseen suuntaan. Tällöin ristikot "kumoaa toisensa" ja pyöriminen pysyy tasaisena.

Eli jos eka nivel lähtee laatikosta alaspäin pitää toisen nousta saman verran. Kampiakseli ja perän pinioni pitäisi olla samassa kulmassa.

Tässä on vähän hakemista jotta löytää sopivat kulmat oman auton jousitukseen - eli kulma on oikein myös ajaessa.

Ristikkonivel kun aiheuttaa pyörintänopeuteen "aaltoilua" - sitä enemmän mitä jyrkempi kulma. 2 vastakkaista "aaltoa" kumoaa toisensa.

 

3 ja 4gen f-bodyssa ongelmana on lisäksi perän kiertyminen joustossa eli perän pinionin kulma muuttuu. Lisäksi vakio torque-arm, puslat jne, antaa aina jonkun verran myöten vedossa ja jarrutuksessa. Ei helpota sekään asiaa. 

 

https://www.markwilliams.com/driveshafttech.html

Tuossa selitetystä aiheesta. Vakiokardaani 2,75" ja n. 41,7" pitkä.

 

22.5.2022 klo 19.26, smokeybandit kirjoitti:

Onko kukaan testannut carbon fiber versioo että täriseekö ne?

Taitaa olla hintaluokka vähän normaalin harrastamisen yläpuolella... Lisäksi on todella helppo pilata vaikka vahingossa kolauttamalla.

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...
TransNAM

Omassa autossa on nyt brändnjuu tarvikemallin alukardaani (Inland Empire Driveline CF8200) eikä minkäänlaista tärinää ainakaan vielä 100mi vauhdissa.

Kardaanissa on siinä kohtaa kierroksia reilusti yli 4000. Vanha tärytti samassa vauhdissa jo reilusti.

Joten joku taika siinä isommassa putkessa ja pienemmässä painossa on. Vanha rautaputki 8,7kg ja uusi n. 4,5kg.

 

Lisäksi uudessa on hieman isommat Spicer 1310 ristikot (paitsi perän yoke) eikä ole muovinpursotus-reikiä silmissä joten voisi kuvitella lujemmaksi.

Edelliset kun on mulla hajonneet juuri siitä reiän kohdalta.

CF8200 on myös 2cm pitempi joten poorit menee laatikon päässä vähän syvemmälle = pienempi klappi.

IMG_0181.jpeg

  • Like 4
Link to comment
Share on other sites

Omia muistiinpanoja vuosien takaa (3gen);

 

Alumiini kardaani 5 kg. ja rauta 7 kg. yoken ja ristikoiden kanssa.

 

Mittoja en varmaksi muista. 

Olikohan rauta 2.5" ja alumiini 3".

 

 

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Create New...