4gen Camaron sähköikkunat

[letkume]

Tuolla joku fiksannut tämän ongelman..

 

Mulla on kaikki nuo johdot ja liitokset ihan surkeita. Myös kytkimillä ym..

 

huonot liitokset, ohutet johdot --> jännite moottorilla alenee --> virta kasvaa --> hiilet ym. kärsii

[RaiRai]

Mulla on kaikki nuo johdot ja liitokset ihan surkeita. Myös kytkimillä ym..

 

huonot liitokset, ohutet johdot --> jännite moottorilla alenee --> virta kasvaa --> hiilet ym. kärsii

Vois kait ne uudet piuhat ja kytkimet ja vaikka releistys auttaa. Sitä tuumailen notta niinkö se ajan hammas noita sitten heikentäis.

Anyhow, nyt on jo Ameritikasta tilattu pari moottoria lisää, jos vanhan modifiointi yms. askartelu ei probleemaa ratkaise riittävällä tavalla.

[letkume]

Vois kait ne uudet piuhat ja kytkimet ja vaikka releistys auttaa. Sitä tuumailen notta niinkö se ajan hammas noita sitten heikentäis.

Anyhow, nyt on jo Ameritikasta tilattu pari moottoria lisää, jos vanhan modifiointi yms. askartelu ei probleemaa ratkaise riittävällä tavalla.

 

Kyllä mä noita liitoksia ym. renkkasin silloin aluksi. Ei maksa vaivaa räpeltää. Vaihtaa sen uuden halpismoottorin. Mulla on ollut moottoreita $15-110€ hintaisena, kaikki kestäneet sen muutaman vuoden.

[TransNAM]

--> jännite moottorilla alenee --> virta kasvaa --> hiilet ym. kärsii

Jännite ja virta on suoraan verrannollisia.

Jännite laskee > virta pienenee > moottori ei jaksa/hidastuu.

Hiilet huononee > vastus lisääntyy > virta pienenee > moottori hidastuu lisää

 

 

Vaihtovirtapuoli ei ole ihan näin yksinkertainen mutta tasavirta on joskin moottorin pyörimisnopeus voi hieman vaikuttaa.

[letkume]

Jännite ja virta on suoraan verrannollisia.

..

 

Ei välttämättä. Jos ikkunan nostamiseen menee tietty voima ja jännite on häviöiden takia moottorilla pienempi, niin moottori ottaa enemmän virtaa saman toiminnon toteuttamiseen.

[TransNAM]

Ei välttämättä. Jos ikkunan nostamiseen menee tietty voima ja jännite on häviöiden takia moottorilla pienempi, niin moottori ottaa enemmän virtaa saman toiminnon toteuttamiseen.

Mistä se sen virran ottaa? Tasavirtamoottorin vastus on melko vakio varsinkin "jumissa". Moottori ottaa/tarvii enempi virtaa (=suuremman tehon) jos kuormitus lisääntyy mutta ikkuna painaa aina saman verran...

Työ (ikkuna alhaalta ylös) on eri asia (teho x aika). Jos teho pienenee niin sama työ vie enempi aikaa. Vertaa auto vartilla, vähemmän tehoa = hitaampi vartti.

Ja jos teho pienenee tarpeeksi niin se ei enää riitä työn tekemiseen / kitkan ja vetovoiman voittamiseen.

 

 

Tässä tulee huonon kosketuksen ja jännitehäviön kannalta se että pitempään kestävä jännitehäviö lämmittää enemmän ja ehtii tehdä enemmän vahinkoa.

 

 

Eli jos jännitteen laskiessa virta kasvaisi niin teho pysyisi samana = ikkuna liikkuisi yhtä nopeasti. Ei liiku jos moottorilla jännite (JA virta) laskee.

 

 

Pilkkujen n****minen on kivaa ;D  Jos olen väärässä niin kertokaa ihmeessä

 

 

 

 

[letkume]

.. Pilkkujen n****minen ..

 

Noo.. voisihan sitä kokeilla ***ssia 

 

Käämihän se siellä tasasähkömoottorissakin on. Silloin, kun moottorin kierrosluku ei ole riittävä alhaisesta jännitteestä johtuen, on roottorikäämin suhde magneettikenttään epäedullinen suuremman osan ajasta.

 

Tasasähkökoneessa täytyy olla riittävästi kierroksia, että roottorikäämien vaihto kommutaattorilla sujuu optimaalisesti, eikä esim kahden lamellin samanaikaista pitkäaikaista kosketusta hiiliharjoilla ole.

 

Vertaa esim. lihava mies ajaa fillarilla. Kun vauhti on sopiva ja kadenssion riittävän suuri, ei ketjuihin kohdistu paljoakaan voimaa. Mutta kun vauhtia on vähän ja kadenssi pieni, joutuu mies käyttämään enemmän vääntöä polkemiseen ja ketjuihin kohdistuva voima on paljonkin suurempi ja napsahdusriski melkoinen. (tässä oletetaan, ettei käytössä ole vaihteita, tai lukkopolkimia)

 

EDIT: tarkennus, eli moottori käy työjaksolla enemmän "käynnistysvirralla", kuin "työvirralla". Oheisessa kuvassa "pull up torque".

 

http://www.logicladder.com/sites/default/files/images/voltage-characteristics-of-motor.png

[TransNAM]

Tuo käyrä pitää paikkansa OLETTAEN että tarjolla oleva jännite pysyy samana ja virtalähteen virranantokyky on riittävä. Käyrässä ei ole jännitettä koska sen oletetaan olevan vakio.

Tuohon voi laskea päälle vielä (ikkunakoneiston) kitkan mikä on suurimmillaan liikkeellelähdössä eli sikäli vaikutus vielä kertaantuu.

Kyse oli tässä siitä onko tarvittavaa virtaa tarjolla.

 

Olet aivan oikeassa että moottori "haluaa" enempi virtaa kun jarrutetaan/hidastuu mutta saako se?

Tavallaan tuo virtamäärä saattaa suurentuakin mutta vain keskiarvoltaan suhteessa aikaan kun moottori käy pitempään huonon hyötysuhteen alueella. Maksimivirta ei voi mitenkään suurentua jos jännite laskee. Toki sitä kautta sillä on vaikutusta huonoon kosketukseen että pitempi kuormitus-aika ja isompi jännitehäviö tekee enemmän vahinkoa.

Sikäli kun ikkunamoottori ei ihanne-olosuhteissakaan paljoa ehdi käymään optimi-alueella niin käytännön merkitys on lähinnä maksimivirralla. Varsinkin f-bodyn alimittaisella moottorilla.

Jossain eri käytössä voi tilanne olla eri.

 

Moottorikin on vain vastus eli I=U/R pätee yhä. Kun U pienenee niin pienenee myös I ellei vaihda moottoria samalla.

Tiedän kyllä että moottori on kuorma jonka vastus muuttuu kierrosluvun mukaan jos moottori on kunnossa ja virtaa tulee riittävästi.

Moottori pyrkii pitämään optimikierroslukunsa juuri sillä että jarruttamalla teho lisääntyy JOS tarpeeksi sähköä on tarjolla. Sähkötehon pienentyessä moottori ei enää jaksa pitää kierroksia yllä vaan kierrokset laskee siihen mihin teho riittää jolloin virtaa kulkee sen mitä on tarjolla ja käämien läpi "mahtuu".

 

Jännitehäviöissä on nimenomaan kyse siitä että virtaa/tehoa jää matkalle jolloin moottorin teho laskee KOKO kierrosalueella kun moottori EI saa sitä virtamäärää mitä haluaisi.

 

Laita moottorin johdon väliin vastus. Mittaa virta moottorilta samalla kuormalla. EI kasva... Vastus vaan lämpenee ja moottori hidastuu.

Ja mitä enempi virtaa "halutaan" sen isompi on häviö vastuksessa. Eli mitä enemmän kuormitat moottoria sen enemmän vastus (liitin/katkaisija/johto jne.) lämpenee ja jännitehäviö suurenee.

Siksi vastuksia on kätevä käyttää virran rajoittamiseen. Mitä isompi virta sen isompi jännitehäviö. Vastuksen läpi menevä maksimivirta rajoittuu haluttuun arvoon. esim 1 ohm vastus @12V päästää läpi maksimissaan 12A (jolloin häviö vastuksessa on 12V/144W, jää 0V/0W) vaikka olis johdon päässä moottori mikä "pyytää" 100A. Vastuksesta tulee punainen ja moottori ei pyöri...

 

Siksi myös isoissa moottoreissa käytetään käynnistysvastuksia (jännitehäviötä) rajoittamaan virtaa. Moottori "haluaisi" ison virran käynnistyksessä mutta kun ei anneta.

 

Voi olla että puhutaan hieman eri asiasta mutta tarkoitin tätä nimenomaan jännitehäviöiden ja moottorin jaksamisen kannalta ja varsinkin ikkunakäytössä.

Yritin olla "yleistajuinen"... en tiedä onnistuiko...

Joko lähdetään kohta saunan taakse ;D

[letkume]

"... en tiedä onnistuiko...

Joko lähdetään kohta saunan taakse ;D

 

En tiedä, mutta jos keksit moottorin, joka ei ota käynnistyrvirtaa, niin olet helvetin rikas jätkä.

 

Vastusta ei voi käyttää tässä tilanteessa esimerkkinä. Resistiivisessä piirissä teoriasi toimii.

 

Eli moottorilla on suunniteltu kierrosnopeus, jossa se toimii kuvan "full load torque" alueella optimi työalueellaan.

 

Kun moottorin käynnistää se aiheuttaa virtapiikin virransyötölle. Tämä virtapiikki vaimenee kuvaajan mukaisesti kunnes moottori saavuttaa nimellisen kierrosalueensa.

 

Nyt kun moottorilla on jännitteenalenemaa, se ei koskaan saavuta "breakdown torque" pistettä, vaan jää tilanteeseen, jossa se ottaa ikkunan noston korkeampaa virtaa.

 

Tätä voi verrata siihen lihavaan pyöräilijään, joka polkee kevyesti hyvällä kadenssilla.

 

Tämä jännitehäviö olisi kuten ylämäki. Vauhti hidastuu ja joutuu polkemaan isommalla voimalla. Jos mäki on liian jyrkkä, ei jaksa polkea.

 

Tässä on esimerkkivideo DC moottorin toiminnasta. Mekaaninen voima, magneettikenttä, käämin asento, piirin virta jne. ovat kaikki suhteessa toisiinsa:

 

[TransNAM]

Innostuin vähän vauhtiin päästyäni mutta tarkoitin tätä alunperin nimenomaan f-bodyn ikkunamoottorin kannalta ja käytännön tilanteessa kun siitä oli kyse.

Yleistäminen kaikkiin moottoreihin tuli vähän vahingossa... vedän takaisin. En ajatellut asiaa ihan loppuun eli en ottanut huomioon että moottori voi olla tarpeeseen sopiva....

Puhuttiin samasta asiasta eri kannalta eli tarkennan omaa ajatustani jos saisin nyt sen niin kuin tarkoitin.

 

Eli kun moottori on valmiiksi alimittainen, huonosti suunniteltu (ja mahdollisesti "kiinalainen" ), lasi iso ja koneisto vipusuhteineen melko kankea niin moottori käy jokseenkin koko ajan lähellä käynnistysvirtaa oli jännitettä voltti enemmän tai vähemmän. Ja (käynnistys)virta on pienempi jos jännitettä on vähemmän.

Silloin se ei enää isompaa virtaa juuri voi ottaa jos jännite alenee kun ollaan jo valmiiksi lähellä maksimivirtaa ja reilusti pois "alueelta".

En ole vielä montaa f-bodya nähnyt jossa ikkuna kulkisi kevyesti (moottorissa täydet kierrokset) ainakaan ylöspäin varsinkin jos ovi on kiinni. Aina ne toimii kankeasti ja moottorin äänestäkin kuulee että ollaan jaksamisen rajoilla. Moottorin hyytyminenkin johtuu ennemmin moottorin laadusta kun alijännitteestä.

Tässä tapauksessa jännitehäviö matkalla on mielestäni edelleen melko suoraan pois moottorin virrasta eli virta ei enää ainakaan kasva. Siis silloin kun ollaan jo valmiiksi maksimissa.

Toki se että moottori ottaa enemmän virtaa kun ehkä olisi toimintoon nähden tarpeen näkyy kuristuskohtien herkempänä sulamisena.

 

Esim. vaijerikäyttöisissä ikkunakoneistoissa tuota ongelmaa ei yleensä ole. Moottorin kuorma on koko matkan sama ja jos kaikki on suunniteltu oikein niin ikkuna toimii kevyen oloisesti.

Monessa autossa missä on vipukoneisto on moottori luokkaa 2x isompi jolloin se jaksaa käydä optimialueella ja virrankulutus voi tällöin olla /on pienempi kun pikkumoottorissa jota rääkätään.

 

Vastaava tilanne autossa jossa on liian tehoton moottori - ei pysty pitämään hyvällä alueella ja polttoainetta kuluu enemmän kun jos samassa autossa olisi vähän tehokkaampi moottori.

K-autoissa tuon huomaa hyvin - samasta koneesta lisää tehoa = pienempi (keski)kulutus kun moottori on isomman osan ajasta parhaalla alueella. Auto kulkee "kevyemmin".

 

huonot liitokset, ohutet johdot --> jännite moottorilla alenee --> virta kasvaa --> hiilet ym. kärsii

Tässähän on kyseessä moottorin kanssa sarjassa oleva vastus joka rajoittaa moottorille päätyvää (maksimi) virtaa. Eikö? Ja vaikka häviöitä ei olisi niin pääsisikö se moottori siltikään kunnolla "alueelle"? (Tässä kohtaa mun ajatus meni aluksi pieleen jos pääsisi... sori )

 

Eli oikea korjaus olisi isompi/kunnollinen moottori ja koneisto - virran keskimääräinen tarve ja häviöt pienenisi.

 

Menipäs taas pitkäksi ;D