jussih Kirjoitettu 24. Syyskuuta, 2010 Kirjoitettu 24. Syyskuuta, 2010 Tuli sitä pohjaakin paikkailtua ja kaikkia pyöräkoteloita ja vieläkin varmaan jotain läytyy jos tekemisen puute iskee. Tuo on tosiaan suomi-auto ja varmaan pari kolme vuotta seissyt nurmikolla paikoillaan tälläkin vuosituhannella :-X Pikkulaitoilla ajattelin ajoon, mutta ei ole vieläkään täysin valmis, päältä on kyllä ihan hieno. Kysele vain jos on jotain kysyttävää, näistä korihommista jotakin voin sanoa, alustan osiin ja tekniiikkaan en paljon ole vielä tehnyt juuri mitään tähän.
ohc205 Kirjoitettu 14. Lokakuuta, 2015 Kirjoittaja Kirjoitettu 14. Lokakuuta, 2015 5vuotta tämä kerkes seisoo autokatoksessa odottamassa parempia aikoja. Nyt on taas otettu työn alle reilu viikko sitten ja voisi tännekkin jotain päivitellä edistymisestä. Kuskipuolen pyöränkotelosta leikkasin ruosteiset pellit pois ja hitsasin uutta tilalle.
ohc205 Kirjoitettu 14. Lokakuuta, 2015 Kirjoittaja Kirjoitettu 14. Lokakuuta, 2015 Apumiehen puoleista pyöräkoteloa aloitettu tekemään.
ohc205 Kirjoitettu 15. Lokakuuta, 2015 Kirjoittaja Kirjoitettu 15. Lokakuuta, 2015 Oikea pyöräkotelo sai uutta peltiä. Kuva otettu apparin jalkatilasta. Vielä pitää tulipeltiin muotoilla paikka.
ohc205 Kirjoitettu 16. Lokakuuta, 2015 Kirjoittaja Kirjoitettu 16. Lokakuuta, 2015 Pyöränkotelon puolelta otettu kuva.
ohc205 Kirjoitettu 16. Lokakuuta, 2015 Kirjoittaja Kirjoitettu 16. Lokakuuta, 2015 Piti vähän soveltaa, jotta sai taivutettua tulipeltiin sopivan paikan.
ohc205 Kirjoitettu 16. Lokakuuta, 2015 Kirjoittaja Kirjoitettu 16. Lokakuuta, 2015 Kuva apparin jalkatilasta. Saumat kaipaa vielä hiontaa.
ohc205 Kirjoitettu 16. Lokakuuta, 2015 Kirjoittaja Kirjoitettu 16. Lokakuuta, 2015 Sama paikka moottoritilasta kuvattuna.
ohc205 Kirjoitettu 18. Lokakuuta, 2015 Kirjoittaja Kirjoitettu 18. Lokakuuta, 2015 Semmoinen siitä apparin puolen pyöräkotelosta tuli. Seuraavaksi voisi siirtyä lattian kimppuun.
ohc205 Kirjoitettu 20. Lokakuuta, 2015 Kirjoittaja Kirjoitettu 20. Lokakuuta, 2015 Olen tässä pohtinut alustan osien käsittelyä. Etuakseliston osat ajattelin hiekkapuhalluttaa ja sinkitä. Tai maalata. Jouset ja kallistuksenvakaajat myös hiekkapuhalletaan, mutta maalaus millä? Pitäisi olla joustava maali, että pysyy jousissa ja vakaajissa kiinni. Autoon tulee WS6 jouset ja vakaajat.
Arveccio Kirjoitettu 20. Lokakuuta, 2015 Kirjoitettu 20. Lokakuuta, 2015 Täällä on vakaajat vedetty toissatalvena ppg selemix directillä. Vielä on pysyny.
mikke Kirjoitettu 21. Lokakuuta, 2015 Kirjoitettu 21. Lokakuuta, 2015 jousia en lähtis hiekkapuhaltaa kun oon kuullu pelottelua et jousen pinta saattaa ruveta karkeneen tai joku muu jännitys muutos ja jousi vois katketa helpommin käytössä
ohc205 Kirjoitettu 21. Lokakuuta, 2015 Kirjoittaja Kirjoitettu 21. Lokakuuta, 2015 Jousethan on jo karkaistu ja päästetty tehtaalla, joten en usko että että ne hiekkapuhalluksessa sen enempää karkenisi, kyllähän vakaajiakin puhalletaan ja ne on samaa jousiterästä. Onko tuolle huhulle mitään lähdettä? Tai tutkimustietoa että hiekkapuhallettu jousi katkeaisi helpommin? Pitäisköhän varmuuden vuoksi jättää puhaltamatta ja tehdä kemiallinen ruosteenpoisto? Upottaisi jouset sitruunahappoon, tai suolahappoon. Olikos vielä muita kemikaaleja millä ruoste lähtee? Mikäs olisi hyvä lämpötila missä happo toimii tehokkaimmin? Jostakin luin että coca-cola olisi niin hapanta että irroittaa ruosteen? Pitäisi kokeilla, se olisi halpaa lidlissä 2litraa reilula eurolla
ohc205 Kirjoitettu 21. Lokakuuta, 2015 Kirjoittaja Kirjoitettu 21. Lokakuuta, 2015 Vai olisiko jousille sopivampi lasikuulapuhallus, tai teräskuulapuhallus? Käsittääkseni mm. Kiertokangille tehdään tuota kuulapuhallusta jotta ne vahvistuu?
ohc205 Kirjoitettu 21. Lokakuuta, 2015 Kirjoittaja Kirjoitettu 21. Lokakuuta, 2015 Itseasiassa mikke saatat olla oikeassa siinä ettei jousia kannata hiekkapuhaltaa, koska hiekkapuhallettu pinta on vähän semmoinen röpelöinen. Ja väsymismurtuma lähtee yleensä juuri semmoisesta pienestä terävästä jäljestä etenemään. Eli jousia ja vakaajia ei hiekkapuhalleta, vaan niille tehdään kemiallinen ruosteenpoisto ja sitten teräskuulapuhallus. Ja nimenomaan teräskuulalla, ei rakeella.
ohc205 Kirjoitettu 21. Lokakuuta, 2015 Kirjoittaja Kirjoitettu 21. Lokakuuta, 2015 Tämä maali olisi varmaan sopivaa jousien ja vakaajien maalaamiseen, mutta en nyt kyllä ihan 10litraa tarvitse.. harmi kun ei myydä litran purkeissa. http://www.nettiväri.fi/tuotteet.html?id=35/165
pantera Kirjoitettu 22. Lokakuuta, 2015 Kirjoitettu 22. Lokakuuta, 2015 Moon puhaltanu jouset ja ei ropleemia. Sinkitys ja kromaus saattaa aiheuttaa vetyhaurautta jousiteräksissä joten sen kans saa olla tarkkana.
markoyt Kirjoitettu 22. Lokakuuta, 2015 Kirjoitettu 22. Lokakuuta, 2015 Moon puhaltanu jouset ja ei ropleemia. Sinkitys ja kromaus saattaa aiheuttaa vetyhaurautta jousiteräksissä joten sen kans saa olla tarkkana. Oli jo 80-luvulla kasissa juttua kun Leinon Pekan Vetessä napsahti lavit poikki kromauksen jälkeen Jousipakasta..syyksi paljastui mitä todennäköisimmin vetyhauraus...hapotus aiheuttaa pintasäröä...hiekkapuhaltanut on Aina eikä ongelmia
ohc205 Kirjoitettu 22. Lokakuuta, 2015 Kirjoittaja Kirjoitettu 22. Lokakuuta, 2015 Jousia ja vakaajia ei todellakaan ole tarkoitus sinkitä/kromata. Ne maalataan kuten aiemmin kerroin. Etu-akselipalkin ja tukivarret ajattelin hiekkapuhaltaa ja kuumasinkitä. Kuumasinkityksessä ei käsittääkseni tule vetyhaurausriskiä. Kuumasinkitys paikallisessa firmassa maksaa (80e+alv)/50kg. Etuakselipalkki ja tukivarret ei kyllä millään paina lähellekkään 50kiloa joten pitää keksiä muita osia vielä lisäksi mitä samalla kuumasinkittäisiin.
ohc205 Kirjoitettu 22. Lokakuuta, 2015 Kirjoittaja Kirjoitettu 22. Lokakuuta, 2015 "Seostetuilla teräksillä yleinen jännityskorroosion muoto on niin sanottu vetyhauraus, jossa rakenteen haurastuminen on seurausta teräkseen diffuntoituneesta atomaarisesta vedystä. Vety voi olla peräisin ympäristöstä, pinnalla tapahtuvista korroosioreaktioista, peittauksesta, hitsauksesta jne. Katodisessa reaktiossa syntyvä metalliin diffuntoituva vety voi aiheuttaa myös ns. vetyhalkeilua. Diffuntoitunut vety kerääntyy vetymolekyyleinä huokoseen, jolloin paine huokosessa nousee ja aiheuttaa rakenteen murtumisen." "Sähkösinkitys • Elektrolyyttinen pintakäsittely. Hyvä hinta/laatusuhde. • Kerrospaksuudet 5-8 mym, erikoislaatu 8-12 mym. • Kohtalainen korroosiosuoja, suositellaan kuiviin sisätiloihin ja kromatoituna maalauksen esikäsittelyksi. • Paikkaa itse pienet mekaaniset vauriot. • Vaarana vetyhauraus, ei suositella yli 8.8 lujuusluokan. Vetyhauraus • Elektrolyysissä muodostuu vapaita vetyioneja, jotka tunkeutuvat teräksen sisään. • Teräksen lujuusominaisuudet alenevat merkittävästi ja sattumanvaraisesti. • Ominaisuus korostuu karkaistuissa teräksissä. • Vetyhaurausriskin takia sähkösinkitystä ei suositella yli 8.8/10.9 lujuusluokan kiinnitystarvikkeille. • 8.8 lujuiset kiinnitystarvikkeet on lämpökäsiteltävä 200°C n. 2 tuntia vedyn poistamiseksi välittömästi sähkösinkityksen jälkeen. • Täydellistä vedyn poistumista ei lämpökäsittelyllä voida taata. Kun halutaan täysi varmuus, että vetyhaurautta ei ole, on käytettävä jotain muuta kuin elektrolyyttistä pinnoitusmenetelmää." Seostettuja teräksiä ovat juurikin jousiteräkset, ja mm kannenpultit, joten niille ei tehdä katodista pinnoitusta kuten kromaus tai sähkösinkitys. Sen sijaan etuakselipalkki, tukivarret jne on niukkaseosteista/seostamatonta terästä, joten niissä ei ilmeisesti vetyhaurausriskiä ole. Ja kuumasinkitys ei edes ole katodinen pinnoitus kuten sähkösinkitys/kromaus taasen on.
markoyt Kirjoitettu 22. Lokakuuta, 2015 Kirjoitettu 22. Lokakuuta, 2015 Sitten muistat vielä mihin maalin tarttuvuus eritavoilla pohjustettuihin pintoihin perustuu.Lähes poikkeuksetta noihin teollisesti käsiteltyihin pintoihin kuten sinkitys,kromatointi,passivointi jne kelpaa maalina vain teollisuusmaalaus kuten pulverimaalaus ja uunitus.Suihkupuhdistetuille pinnoille on omat maalausjärjestelmä ryhmänsä...kuten epoksifillerit,sinkkiepoksit jne.Pintamaaleina uretaani ja epoksimaalit.Pohjustus ja pinnoitus perustuu yleensä johonkin mikä takaa tarttuvuuden.esim tavallisen ruiskumaalin tarttuvuus suoraan sinkitylle pinnalle on erittäin huono,kun taas esim paksukalvo epoksimaali tarttuu tietyn karkuiselle pinnalle kuin tauti....ja pulverimaali taas sinkitylle pinnalle.Vaikka korroosionesto on näissä hommissa pääosissa niin tulee ottaa huomioon muutakin...vittuttaa se kun purat maalat ja kasaan niin vuoden päästä lastuilee irti tai liituuntuu valkoiseksi pinta...mikä riski näissä aina on jos ei tiedä mitä tekee.En sano ettet tiedä mutta tarkkana saa olla.Itselläni on automaalarin ammattikoulutuksen lisäksi 20 vuoden kokemus teollisuusmaalauksista...hiekkapuhallukseen ja konepaja maalauksista....monenlaisia kämmejä oon nähny ja tehny
ohc205 Kirjoitettu 22. Lokakuuta, 2015 Kirjoittaja Kirjoitettu 22. Lokakuuta, 2015 2k epoksia on tarkoitus käyttää. Ja pintamaalina varmaankin 2k polyuretaani. Harjoitteluahan tämä kaikki on. Koetan soveltaa edellisistä projekteista opittuja oppeja ja oppia samalla jotain uutta. Tarkoitus olisi mahdollisimman kestävä lopputulos. Mitään näyttelyautoa tämmöisestä mattamustasta rotta-camarosta ei saa järkevällä budjetilla, eikä ole tarkoituskaan semmoista tehdä. Enemmän kiinnostaa tekniikka jossa on oikeasti voimaa. Lasikuitulevikkeet ja muut turhat härpäkkeet voi jättää gti-tyypeille, ne ei kiinnosta.
ohc205 Kirjoitettu 22. Lokakuuta, 2015 Kirjoittaja Kirjoitettu 22. Lokakuuta, 2015 Sanos marko maalarina mikä ois sopiva maali jousiin ja vakaajiin? Kestääkö tuo 2k polyuretaani?
markoyt Kirjoitettu 23. Lokakuuta, 2015 Kirjoitettu 23. Lokakuuta, 2015 Oleellista on myös kalvon paksuus pysymisen kannalta varsinkin jousissa ja vakaajissa...teollisuudessahan maali valitaan yleensä mekaanisen tai kemiallisen rasituksen mukaan Epoksit kestää paremmin kemiallista rasitusta,mutta ei niin hyvin uv rasitusta kuin akryyli automaalit tai uretaani.Uretaani taas on pinnaltaan hieman automaalia herkempi naarmuuntuun,mutta hinnaltaan huomattavasti halvempaa.Teollisuudessahan on paljon kohteita mitkä vois maalata automaalilla,mutta määrät on niin suuria että siksi käytetään uretaania Kalvon paksuus riippuu yleensä levitys tavasta..pensseli,tela,korkeapaineruisku vai ilmaruisku.Suurin osa harrastajista käyttää varmaan ilmaruiskua maalaamisen Itselläni on tallikäytössä yama hvlp yläkannu. Hvlp on high volume loud pressure ei pölise matalan suutinpaineen takia ja pinta on hyvä. Ei myöskään kuluta niin paljon ilmaa.Tällä olen uretaania ja automaalia levittänyt.2k uretaani soveltuu tosiaan hyvin alustan osien ja jousien maalaukseen.Esim teknoksen Teknodur.. Seikutussuhde 9:1 teknodur hardener kovetin Tätä ohennat n.15-20% niin tulee hyvin läpi esim 1.5mm suuttimesta vaikka halpis yläkannulla.Ohenteeksi 9521 ohennin...pari märkää keikkaa maalia ja hyvä tulee.Värisilmä myy teknoksen teollisuusmaaleja eikä hinta päätä huimaa...toivottavasti selvensi.
ohc205 Kirjoitettu 23. Lokakuuta, 2015 Kirjoittaja Kirjoitettu 23. Lokakuuta, 2015 Kiitoksia vinkeistä, niitä tarvitaan kun maalauksen aika tulee joskus
Recommended Posts
Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään
Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun
Luo käyttäjätili
Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!
Luo uusi käyttäjätiliKirjaudu sisään
Sinulla on jo käyttäjätili?
Kirjaudu sisään