ilokaasua

[Senior]

Ja molemmissa tapauksissa on kyse typpioksiduulista. N2O (valitettavasti tuo kakkonen ei ole pieni) tarkoittaa sitä, että yhtä happiatomia kohden on kaksi typpeä. Lääketeollisuuden (nukutuslääkäreiden yms. hammaslääkäreiden) käyttämä ilokaasu on samaa tavaraa, puhtausvaatimukset ovat tietysti aivan eri planeetalta.

[Msk383]

Oukei, eli siis lääketieteessä käytetty kama on tismalleen samaa kuin autoissakin käytetty, vain puhtaampaa? Hyvä tietää tämäkin jos asia näin on .

[Senior]

Kemiallisesti samaa. Vain puhtaampaa... en lähtisi tarjoamaan nukutuspotilaalle kiihdytyskärryn ilokaasua.... paitsi hätätilanteessa..... Siis Kalajoella Jaken pullo kiertoon....

[Msk383]

Toivottavasti jake täyttää pullon puhtaalla kamalla ettei päästä sitten tilastoihin .

 

Tuo selittää sen miksi "viisaammat" valaisivat mua ettei kärryn kaasuja voi verrata lääketieteen liemiin. Sitä en vaan käsitä miksi sitten ilokaasu ja typpioksiduuli olisivat olleet eri asia eikä niistä voi puhua samalla nimellä (viilaamista). No, ehkä mulla oli jo muuta "ilonestettä" niin paljon veressä että veressä säkenöi liikaa..

[Senior]

Jep. Tuossa rahtunen perustietoa :

 

Teoriaa

 

N2O

 

eli dityppioksidia kutsutaan myös typpioksiduuliksi ja kansanomaisesti myös ilokaasuksi. Englanninkielellä kyseinen yhdiste on nimeltään Nitrous Oxide. Dityppioksidi on väritön, lähes hajuton ja mauton kaasu. Dityppioksidi koostuu kahdesta osasta typpeä ja yhdestä osasta happea. Sen kaste- / kiehumispiste on -88°C ja sen hapetusluku on +1. Se on 1,5 kertaa ilmaa raskaampaaa, joten vapautuessaan se painuu maatasoon ja viemäreihin. Sillä ei ole todettu olevan vähäisissä määrin vakavia haittavaikutuksia ihmiseen, jonka johdosta sitä voidaan käyttää lääketieteessä ihmisen rauhoittamiseen ja kipukynnyksen korottamiseen . Se ei ole räjähtävä kaasu, mutta se edistää palamista tehokkaasti.

 

Historia

 

-Vuonna 1793 kemisti Joseph Priestly havaitsi dityppioksidin.

 

-1800-luvun alussa sitä käytettiin juhlissa ikäänkuin huumeena.

 

-Vuonna 1844 huomattiin sen hyödyllisyys lääketieteessä.

 

-Ilokaasun käytöstä tuli suosittua 1860-luvulla, jolloin Yhdysvalloissa monet - hammaslääkärit alkoivat käyttää sitä lievittämään hampaanpoistoon liittyvää kipua.

 

-II Maailmansodan kynnyksellä saksalainen lentokoneteollisuus valjasti dityppioksidin hävittäjälentokoneiden käyttöön parantamaan moottorien hapen saantia korkealla lennettäessä.

 

-1950-luvulla dityppioksidi tuotti Smokey Yunick:lle voittoa kilpa-autourheilussa, kunnes NASCAR kielsi sen.

 

-1970- ja -80-luvun vaiheteessa dityppioksidi löydettiin uudestaan, tällä kertaa kiihdytysautojen keskuudessa.

 

-Vuonna 1978 perustettin USA:ssa yritys nimeltä Nitrous Oxidy System, NOS, jonka tuotemerkistä ilokaasu nykyään tunnetaan autourheilun puolella.

 

-1980-luvun alussa dityppioksidin käyttö autonvirityskeinona rantautui Suomeen, mutta kiellettiin sittemmin lailla tieliikenne käytössä.

 

 

 

 

[GTA-57]

miksihän ne ei oo kieltäny noita ooppeleita tieliikenne käytöstä loimaan turman seurauksena? hassua et kaasut kiellettiin yhden ääliön takia kun ajoi helkutin lujaa autolla mutkasta ulos, ei kait se sen kaasun syy ollut et sen piti ajaa huomattavaa ylinopeutta? tai jos ne laitteet vuoti ja se kuski oli vähän normaalia ilosempi...

[Jake]

Siis onko Nitro ja NOS nyt aivan sama? mä oon jo aivan pihalla..

 

Nitrometaani on taas sitten eri asia, räjähdysaine jota käytetään myös kiihdytyskäytössä ja räjähteissä. Eri asia siis kuin "nitro" jolla taas ilmeisesti tarkotat ilokaasua. NOS:n merkitys tossa jo selvisikin.

 

N2O = ilokaasua jossa tuo 2 takottaa että molekyylissä on 2 typpiatomia ja 1 happiatomi, joka siis on se lisähappi jonka kaasu tuo palotilaan, jonka avulla se lisäbensa palaa, joka (siis se lisäbensa) tuottaa lisää tehoa.

[Jake]

Siis Kalajoella Jaken pullo kiertoon....

 

ainakin jenkeissä kaasuun lisätään rikkidioksidia, eli ei kannata/voi vetää henkeen. tämä juuri väärinkäytöntakia. Suomen ilokaasun lisäaineista en tiiä..

[GTATL]

Nitrometaani on taas sitten eri asia, räjähdysaine jota käytetään myös kiihdytyskäytössä ja räjähteissä. Eri asia siis kuin "nitro" jolla taas ilmeisesti tarkotat ilokaasua. NOS:n merkitys tossa jo selvisikin.

 

N2O = ilokaasua jossa tuo 2 takottaa että molekyylissä on 2 typpiatomia ja 1 happiatomi, joka siis on se lisähappi jonka kaasu tuo palotilaan, jonka avulla se lisäbensa palaa, joka (siis se lisäbensa) tuottaa lisää tehoa.

 

nyt täytyy myöntää tietämättömyyteni nos kaasusta, tuli sitten sekoitettua se tohon nitrometaaniin . pahoittelen. asia on ollut vähän kiinnostukseni ulkopuolella. joskus olen CHP lukenut jutun jossa ne sulatteli tulppia kyseisillä systeemeillä. ainoa riski taitaa nosseita muodostua moottorille ja tietysti paine pullosta( ei taida tulla autosta ulos vaikka kaula katkeisikin on senverran pieni säiliö)

[hannux]

Välillä miettinyt, mutten oo ennen kehdannu kysyä:

Kun ilmassa on 78% typpeä, ja sitä vielä lisätään ilokaasusta, mihin se kaikki typpi joutuu? Mahtuuko palamisen kannalta täysin joutilas aine kulkemaan pakoputkistossa? onko kukaaqn miettiny asiaa vaikka amerikassa?

[Jake]

siitä tulee niitä typenoksideja NOx, eli NO:ta ja NO2. jotka on reaktiivsia ilmansaasteita, niitä kasvihuonekaasuja. EGR:n tehtävä on alentaa näitä päästöjä.

[hannux]

Joo, saasteet on eri asia, mutta eikö se typpi vie tilaa pakoputkistossakin? Meiinaan, että jos ilmassa olis paljon vähemmän typpeä, pärjäiskö silloin pienemmällä putkistolla?

[Jake]

 

Suurin osa mitä putkesta tulee on CO2 ja erilaisia palamattomia HC (hiilivety) jäänteitä ja H2O:ta + NOx. jos typpi otettas pois ilmasta,sen tilallla olis jotain muuta, jos nyt vaikka kisattas jossain et-planeetalla..

 

Jos ilma olis lähes pelkkää happea, nykyinen polttomoottori ei varamaan olis edes mahdollinen ainakaan nykyisessa muodossaan.

 

Jos haluaa kokeille miten se kone toimii "pienemmällä" typpimäärällä, voi kytkeä vaikka sen ilokaasupullon tilalle happipullon. Tämän simuloisi oletettua pienempää ilman typpipitosuutta.

===> seurauksena olisi sulaneet männät&tulpat ja muuta siitä seuraavaa tuhoa.

 

meni vähän turhan teoriaksi ja kemiaksi..

[hannux]

Hmm... just tä haenkin. Kun tarkastellaan palotapahtumaa ja siitä johtuvaa moottorin toimintaa, etenkin sen maksi/opti-mointia, on syytä ymmärtää vähän kemiaakin.

Mites se, kun ilokaasuste eli typpioksiduulista N2O:sta tulee N2 ja O, seuraako tapahtumasta lämmön siirtymistä/syntymistä/häviämistä jonnekkin? Jäähdyttääkö siis ilokaasu vai mitä? Muutenhan todellakin vois antaa vain sen hapen sille koneelle ilman että raahais turhaa typpeä sinne kuormaksi imu-pakokanavistoille?

MUlla, niinkuin varmaan monilla muillakin just kemia on huonoimmin luettuja oppiaineita; kyllähän tuo fysiikka paremmin osataan.

[Jake]

Hmm... just tä haenkin. Kun tarkastellaan palotapahtumaa ja siitä johtuvaa moottorin toimintaa, etenkin sen maksi/opti-mointia, on syytä ymmärtää vähän kemiaakin.

Mites se, kun ilokaasuste eli typpioksiduulista N2O:sta tulee N2 ja O, seuraako tapahtumasta lämmön siirtymistä/syntymistä/häviämistä jonnekkin? Jäähdyttääkö siis ilokaasu vai mitä? Muutenhan todellakin vois antaa vain sen hapen sille koneelle ilman että raahais turhaa typpeä sinne kuormaksi imu-pakokanavistoille?

MUlla, niinkuin varmaan monilla muillakin just kemia on huonoimmin luettuja oppiaineita; kyllähän tuo fysiikka paremmin osataan.

 

Mä nyt oon jonkin verran kemiaa opiskellu (mut en mikään kemisti oo, korkeintaan puisto- sellainen). N2O nyt itsessään on pysyvä yhdiste,eli se ei hajoa spontaanisti N2 ja O (->O2) .

 

Side on kuitenkin kohtuu löysä, eli se ei vaadi suurta energiaa hajotakseen, palotilassa oleva lömpö ja paine riittää hyvin. Se nyt vie hitusen lämpöenergiaa palotilasta, mut suurin osa ilokaasun jäähdytystehosta tulee siitä että ilokaasu tulee imukanavaan nestemäisenä ja köyrystyy (=kaasuuntuu) välittömästi ja sitoo samalla lämpöä imukanavasta jollon palotilan täytös lisääntyy myös tämän takia.

 

Pullossahan N2O pysyy nestemäisenä korkean paineen alaisuudessa (noin 70bar) , kun nestemäisen ilokaasun paine yhtäkkiä alenee sen päästessä imusarjaan se kaasuuntuu ja sitoo sen lämmön.

 

Pelkkä puhdas happi on liian kiivas reagoimaan, sitä ei sen takia voi käyttää. N2O:ssa N2 hidastaa "sopivasti" palotapahtumaa ja tuleehan sinne vähemmän happea: N2O sis 1 moolissa 1 happiatomi ja O2 tietty 2 happiatomia. Ehkä vois kuvitella että suihkuttas happea ioneina, mut sen toteutus voi olla turhan monimutkasta volyymeilla jota koneeseen menis.

 

Nämä jutut koskee hetkeä ennen palotapahtumaa, kun seos syttyy se on jo oma juttunsa.

 

 

[hannux]

Just tätä olin kysymässä! Näistä tämmösistä pitäis kirjoittaa suomeksi sivuja. Se kun vaatii sitä lukemista ja ymmärtämistäkin tämä autotouhu.

[Tami]

Moi!

Täälähän kaasutellaan oikei urakalla.Itelläni on NOS firman 150hp setti.Muistakaa ku viritätte kaasuilla,että teho tulee polttoaineesta ei kaasusta.Eli pensaa pitää mennä oikeessa suhteessa kaasuun nähden.Perussetit on halpoja mutta siihen sitte vielä yleensä tehokkaampi pensapumppu painemittarit,Purgevalve regut mulla 2 ja kaasulinjas return style eli pumppu painaa täysillä koko ajan.Ei tule pulssimaista joka on mahdollista dead head regulla.Pikkushoteis kyllä yleensä voi vaan varastaa T-haaralla lisäpensan.Jos tiedät pumppus tuoton niin voit laskee riittääkö se teoriassa eli o,1gallons per hour*HV esim 500hv*0,1gph=50gph ja muista ku paine lasketaan regulla niin tuottokin vähenee.NOS sarjat kaasutin koneis on suunniteltu toimii noin 5-9psi:n pensanpaineella.Eikä se täyttö ongelma oo,mulla iso vuokrapullo josta pumppaan kaasupumpulla nestemäisenä sen kaasun pikkupulloon joka on digivaakan päällä josta näen koska se on täys..

[Jake]

ootko säätänäy sen kummemmin esim. dynossa vai luotatko valmistajan antamaan taulukkoon suuttimien koosta? Millon sulla aukee/sulkee kaasut vai käytätkö WOT-kytkintä? Miksikäs käytät kahta purgevalvea?

[Tami]

Moi Jake!

En käytä kahta purgee,vaan kahta regua(Sori on niin epäselvää toi mun ulosanti).Siis kaks pensan paineensäädintä.Bypass(Paluulinja oltava) tyylinen jolla voi säätää lisäpensan painetta ja toinen regu tavallinen BG 2-porttinen josta menee kaasarin kohoille.Tämä juuri sen takia että paine pysyis tasasena ja pumppu käy koko ajan koska siinä on se paluupuoli.Ja painemittari siinä lisäpensan linjassa tai oikeestaan kaks mittaria.Näkee ajaessa jos laskee ja pikkumittari,että näet säätää paikallaan paineen(Säätö pitää tehdä siis suuttimen kanssa mitä aiot käyttää.En oo ajanu vielä dynossa.Itseasiassa en oo ajanu viä metriikään noilla laitteilla.Rakenneltu tänä talvena.Sytkäpuolella on MSD:N digi-6 jossa on se myöhästyspiiri 0-10 astetta.Lisäksi oon kytkeny MSD:N RPM activated switchin,joka katkaisee kaasut 400rpm ennen rajottajaa.Jos vaikka vetolaitteet hajois ei pääse rajottajalle kaasuilla.Itse aktivointi tapahtuu mikrokytkimellä läpät auki asennos.Lisäksi nappi ratis ainakin näin aluks ku opetellaan.Molemmat kytkimet pitää olla pohjas että kaasut aukee.Ylimääränen varmistus vaan.Lähden säätää ihan noilla suuttimilla jota valmistaja suosittelee.