1991 Vetelys "The Black Orange"

[Yorcci]

Pikkuhiljaa homma etenee läppärungon kanssa.... vielä pitäisi käydä metsästämässä matalat kupukantaiset ruuvit läppien kiinnityksiin, niin saisi ne vihonviimeisetkin virtauksien kymmenysosat hyötykäyttöön. Muuten alkaa olla viimeistä silausta vailla:

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/OPg.jpg

[Yorcci]

Kävin tänään heittämässä noi aerodynaamisemmat läppien kiinnitystarvikkeet pajalle. Lopulliset kiinnityspultit/-ruuvit syntyvät lyhentämällä:

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/OPe.jpg

 

...ja sitten kiinni lukitteen kanssa, kun läpät on kohdistettu, ettei päivä paista läppien ohi:

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/OPc.jpg

 

lopuksi toiselta puolelta lyödään vielä piikillä/tuurnalla varmistukset, etteivät kiinnitykset lähde aukeamaan.

[Yorcci]

Auto on toiminut kohtuullisen säädyllisesti matka-ajossa jo muutaman tuhannen kilsan ajan noiden VE-taulujen hieromisen ja DFCO:n (Deceleration Fuel Cut Off) parametrien tiukentamisen jälkeen.

 

(Vakiona DFCO aktivoituu vasta 2 sekuntia kaasun nostamisen jälkeen. Muutin tuon 0.3 sekuntiin ja nyt vaikutuksen näkee välittömästi laajakaistamittarissa, kun kaasun nostaa moottorijarrutuksessa. Lisäksi pudotin nopeutta sekä kierroslukua, mihin asti DFCO pysyy aktiivisena. Muutaman iteroinnin ja risteykseen sammumisen jälkeen löysin sopivan kompromissin oman ajotyylin ja tietokoneen toiminnan välillä.)

 

Tästä vakuuttuneena päätin aktivoida 'Highway Mode':n lastulta. Tuo 'Highway Mode' tarkoittaa karkeasti siis sitä, että seosta laihennetaan ja ennakkoa lisätään. Tämä ominaisuus on olemassa autossa lastulla jo tehtaalta lähtien, mutta huhujen ja kuulopuheiden mukaan jotkut viranomaiset pitivät tätä 'huijaamisena' ja kielsivät(?) sen käytön.

 

Toki siellä on melkein kymmenen eri asiaa, joilla säädetään moodin aktivoitumista (mm. jäähdytysnesteen minimilämpötila, ajoneuvon miniminopeus ja MAP:n maksimiarvo. Nämä ovat siis erikseen seossuhteelle ja ennakolle). Sitten on vielä pari taulua, joissa säädetään tavoiteltava seossuhde ja lisäys sytytysennakkoon eri MAP-arvoille. Lisäksi on minimiaika, joka täytyy kulua, ennenkuin moodi voi aktivoitua, vaikka kaikki muut parametrit täyttyisivätkin. Kuten myös maksimiaika, minkä moodi voi olla päällä, ennenkuin tarkistetaan aina välillä, että lambda toimii edelleen. Ja muutama muu pikkujuttu.

 

Lähdin melko lievillä muutoksilla liikkeelle (koska autossa on tietyillä MAP-arvoilla ennestään ollut nykimistaipumusta enkä ole ehtinyt/jaksanut tehdä asialle vielä mitään). Tavoiteltava seossuhde MAPin ollessa 40-60 on nyt 15.20 ja samalla alueella lisätään kolme astetta ennakkoa. Laajakaistasta näkee, että seokset vaeltavat aiempaa laihemmalla alueella. Auton käytöksessä ei ole ollut mitään muutosta, joten otan vielä pitkähkön login matka-ajosta ja seuraan, toteutuuko tavoiteltu ennakko vai puuttuuko nakuanturi asiaan millään tavalla (tuolla MAP-alueella täytös on sitä luokkaa, että koneen ei pitäisi nakuttaa kovin herkästi). Jos nakuanturi ei kiukkuile, niin laihennan seosta edelleen 15.50:een ja lisään asteen tai pari lisää ennakkoa. Ja jos vieläkin kaikki toimii hyvin, niin kokeillaan jotain 15.70 seossuhdetta. Tuota laihemmaksi ei sitten enää mulla riitä kantti.

 

Perstuntuma asiaan satojen kilometrien matka-ajon jälkeen on, että auto menisi matka-ajossa jo tuolla 15.20 (tavoite)seossuhteella pienemmällä bensamäärällä kuin aiemmin. Nyt sitten lähdetään pikkuhiljaa hakemaan vieläkin nuukempaa matka-ajon kulutusta.

[Yorcci]

Läppärunko valmis. Kuvassa näkyy EGR:n alipainekanavan tukoksi valettu kemiallinen metalli ja läppien akseliin tehdyt pronssiholkit:

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/Orn.jpg

 

Kemiallista metallia on valettu sen verran paksusti, että EGR-kanavan haara auttaa omalta osaltaan muodostamaan mekaanista lukitusta. Jos tuon alipaineyhteyden haluaisikin jostain syystä joskus palauttaa, niin homma on plakkarissa parilla porauksella.

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/Ort.jpg

 

Tässä vielä vertailua noiden uusien läppien "aerokit" -kiinnityspulttien osalta, kun hifistelyt on saatu loppuun asti:

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/OrD.jpg

 

vs. tehtaan ratkaisu:

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/Or0.jpg

 

Täytyy vielä säätää TPS-anturi ja läppien kulma kohdalleen ja sitten pääsee ottamaan logia, mikä vaikutus suurentamisella oli MAP-anturin näkökulmasta...

[Yorcci]

Täytyy vielä säätää TPS-anturi ja läppien kulma kohdalleen ja sitten pääsee ottamaan logia, mikä vaikutus suurentamisella oli MAP-anturin näkökulmasta...

 

Yhden testivedon perusteella näyttäisi siltä, että nyt MAP-arvo pysyttelee koko kierrosalueen melkein ylipaineen puolella... ilmanputsari paikallaan ja air foilin kanssa 52 mm läpät

104.9 kPa @ 2 300 rpm, pienin arvo 101.7 kPa @ 5 950 rpm.

 

Huomenna otetaan vähän lisää toistoja, että tulokset varmistuvat. Aiempia lukemia vertailuarvoiksi:

 

Ritolan Sakun dynossa siloitetulla vakioläppärungolla ilman air foilia, ilmanputsarin kanssa

98.5 kPa @ 2 300 rpm, 96.0 kPa @ 5 950 rpm

 

Racer's Placen moottoridynossa siloitetulla vakioläppärungolla air foilin kanssa, mutta ilman ilmanputsaria

100.0 kPa @ 3 000 rpm, 97.4 kPa @ 5 950 rpm

 

Onko tuo n. 1.5 kPa air foilin ansiota vai ilmanputsarin syytä? Pitäisi varmaankin tehdä testiveto ilman ilmanputsaria, mutta ei oikein kantti kestä näillä keväisillä ja pölyisilla maanteillä lähteä kokeilemaan ilman ilmanputsaria. Ehkä sitten dynossa voisi ottaa yhden vedon... Koska dynoonhan tässä on vielä mentävä, tuon n. 6 %:n vaikutus tehontuotannossa täytyy selvittää

[GTATL]

[Yorcci]

[mikke]

onks vertailulukuina käytettävissä samalla hetkellä vallinnutta ilampainetta? LT1 boksi moisen tiedon ilmottaa ni sihen on ollu hyvä verrata kuin lähelle sitä pääsee ja havaittu et se soutaa jonkun veran tossa 100kpa ympärillä, lähinnä vaan mietin tota lukujen vertailun kelivaikutusta. en haluu olla ilonpilaaja mut toki kiinnostaa

[Yorcci]

onks vertailulukuina käytettävissä samalla hetkellä vallinnutta ilampainetta? LT1 boksi moisen tiedon ilmottaa ni sihen on ollu hyvä verrata kuin lähelle sitä pääsee ja havaittu et se soutaa jonkun veran tossa 100kpa ympärillä, lähinnä vaan mietin tota lukujen vertailun kelivaikutusta. en haluu olla ilonpilaaja mut toki kiinnostaa

 

Ei tässä ketään ilonpilaajaksi lähdetä syyttämään. Kaikki pitää kyseenalaistaa, varsinkin netissä.

 

Ei ikävä kyllä ole mun katiskassa tuollaista optiota, että saisi ulkoilmanpaineen mitattua. Mutta jos ilmanpaine vaihtelee yleensä 2-3 %:n välillä ja maksimissaankin jotain 5 %:n suuruusluokkaa, niin jotain muutosta pitäisi olla tapahtunut. Kai. Dynossahan se totuus sitten selviää läppäkoon vaikutuksesta, kun siellä lämpötila- ja ilmanpaine-erot kompensoidaan 'corrected' -arvoilla.

 

52 mm läpillä ei nyt ole kuin yksi veto, joten se pitääkin kyseenalaistaa, mutta aiemmalla 48 mm versiolla useampi logi näyttää samoja arvoja täyskaasuvedoissa, joka viittaisi siihen, että muutokset mitatuissa MAP-arvoissa ovat 'pieniä'. Harmi, että eilen ja tänään on tullut lunta ihan taivaan täydeltä, on ihan turha lähteä pikkuvaihteilla tekemään täyskaasuvetoja. Menee sutimiseksi, kierrokset nousevat ja asiat muuttuvat liian nopeasti login kannalta.

[Purtzi]

Ei tässä ketään ilonpilaajaksi lähdetä syyttämään. Kaikki pitää kyseenalaistaa, varsinkin netissä.

 

Ei ikävä kyllä ole mun katiskassa tuollaista optiota, että saisi ulkoilmanpaineen mitattua. Mutta jos ilmanpaine vaihtelee yleensä 2-3 %:n välillä ja maksimissaankin jotain 5 %:n suuruusluokkaa, niin jotain muutosta pitäisi olla tapahtunut. Kai. Dynossahan se totuus sitten selviää läppäkoon vaikutuksesta, kun siellä lämpötila- ja ilmanpaine-erot kompensoidaan 'corrected' -arvoilla.

 

52 mm läpillä ei nyt ole kuin yksi veto, joten se pitääkin kyseenalaistaa, mutta aiemmalla 48 mm versiolla useampi logi näyttää samoja arvoja täyskaasuvedoissa, joka viittaisi siihen, että muutokset mitatuissa MAP-arvoissa ovat 'pieniä'. Harmi, että eilen ja tänään on tullut lunta ihan taivaan täydeltä, on ihan turha lähteä pikkuvaihteilla tekemään täyskaasuvetoja. Menee sutimiseksi, kierrokset nousevat ja asiat muuttuvat liian nopeasti login kannalta.

 

Eikö se boksi lue vallitsevan ilmanpaineen ihan samasta MAP-anturista. Lukee paineen kun laittaa virrat päälle. Itsellä 93 LT1, en pääse nyt testaamaan ja varmistamaan. Mutta olen näin käsittänyt että jopa jossakin ohjekirjoissa mainittu kun noustaan korkealle merenpinnasta niin auto pitäisi välillä sammuttaa ja sitten käynnistää että saa barometrisen ilmanpaineen luettua, muuten voi joutua nykimään loppumatkan kun mennään Aspeniin hiihtelemään.

[Yorcci]

Eikö se boksi lue vallitsevan ilmanpaineen ihan samasta MAP-anturista. Lukee paineen kun laittaa virrat päälle. Itsellä 93 LT1, en pääse nyt testaamaan ja varmistamaan. Mutta olen näin käsittänyt että jopa jossakin ohjekirjoissa mainittu kun noustaan korkealle merenpinnasta niin auto pitäisi välillä sammuttaa ja sitten käynnistää että saa barometrisen ilmanpaineen luettua, muuten voi joutua nykimään loppumatkan kun mennään Aspeniin hiihtelemään.

 

Eipä tullut edes mieleen tuollainen 'automaattikalibrointi' -ominaisuus.

 

Täytyykin tänään kokeilla, mitä tuo näyttää ennen käynnistystä, kunhan lähden mökiltä kotia kohden ja meinasin muutenkin napata vähän logia matka-ajosta. TunerPro kääntää suoraan softalla arvot kPa:ksi, kun taas käsiskanneri näyttää MAP-arvon voltteina ja pitäisi olla joku taulukko mukana, esim. http://injector-rehab.com/shop/mapsensor.html

 

Tuolla näytti olevan korkeusarvoja http://shed51.com/gm_map.htm

[Yorcci]

Huomasin tuossa isompien läppien vaihdon ja läppien akselin holkituksen jälkeen, että matka-ajossa pintakaasulla ajellessa läpät jumittuivat (jossain 1 000 - 2 500 rpm välillä). Pienellä nopealla kaasunpainalluksella tietysti sai läpät palautumaan 'nollille', mutta perin omituinen vaiva.

 

Aluksi epäilin, josko uudet laakeroinnit alkaisivat nahistamaan osien lämmetessä (siis välykset olisivat aavistuksen liian tiukat ja eri metallien erilaiset lämpölaajenemiskertoimet vaikuttaisivat asiaan).

 

Kokeilin sitten aamulla ennen liikkeellelähtöä auton ollessa paikallaan moottori sammuksissa ja läpät liikkuivat hyvin herkästi, ei mitään takeltelua. Sitten auto käyntiin ja koeajolle, mutta jumi iski heti, kun vaan sai auton liikkeelle, kun osat eivät olleet vielä ehtineet lämmetä.

 

Epäilyt eivät siis osuneet oikeaan.

 

Sitten kokeilin ajon jälkeen taas moottori sammutettuna, kun kaikki osat olivat varmasti 'käyntilämpötilassa' ja taas sama homma: läpät liikkuivat täysin ilman takkuilua tai jumittamisia.

 

Tässä vaiheessa piti sitten kaivella nenää vähän aikaa, ennenkuin älysin kokeilla paikallaan moottorin ollessa käynnissä ja kappas vaan, jumiutumisen sai toistettua.

 

Siis lopputulos testailusta oli, että koneen ollessa sammuksissa, läpät liikkuvat herkästi ilman takeltelua. Koneen ollessa käynnissä, läpät jumivat hyvin pienillä läpän avauksilla. Lämpötilalla ei ole mitään vaikutusta asiaan.

 

Tässä vielä pieni videonpätkä, jossa näkyy, miten ensin koneen ollessa käynnissä läpät jumiutuvat ja sitten kone sammuksissa ei mitään takeltelua:

 

http://penthouse.homelinux.net/fs15/yorcci_jumittuva_lappaakseli.mp4

 

Ongelman sai tietysti poistettua pienellä lisäjousella, jonka sai kiinni TV-vaijerille varattuun paikkaan. Hetken aikaa piti sovitella jousen toista päätä, ettei kaasuläpän liike tai mekanismit osuisi jouseen.

 

http://penthouse.homelinux.net/fs15/yorcci_lappaakselin_lisajousi.mp4

 

Ongelma saatiin siis poistettua, mutta jäi kaivelemaan se varsinainen syy. Miksi läpät liikkuvat koneen sammuksissa ollessa ilman takelteluja ja koneen ollessa käynnissä takkuilevat?

 

Kellään mitään arvailua/faktaa syystä?

 

Tässä vielä muutama jo testattu/mietitty asia:

 

1) Läppien akselissa ei ole välystä. Ei myöskään päittäisvälystä.

 

 

2) Ruuvien kannat jäävät alapuolelle.

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/OrD.jpg

 

Ongelma on vain hyvin pienillä läpän avaumilla, jolloin läpät ovat lähes suorassa kulmassa virtausta vastaan ja ruuvien kannat eivät vaikuttane virtauksiin?

 

Akselisto ei näyttäisi olevan ihan keskellä, mutta pinta-ala on suurempi akselin yläpuolella, jolloin ilmavirtauksen pitäisi vetää läppiä kiinni, koska ne avautuvat siten, että yläosa kallistuu 'eteenpäin' virtausta vastaan?

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/OPc.jpg

 

 

3) IAC ja TPS resetoitu sekä säädetty.

 

4) Kaapelit eivät vaikuta, molemmissa (cruise- sekä kaasuvaijeri) on useampi milli 'löysää', oli auto käynnissä tai ei. Eivät rajoita millään tavalla läppien liikettä noin pienillä kulmilla.

 

 

Ongelmahan poistui tuolla lisäjousen asennuksella ja ei siitä sinänsä sen enempää. Pientä mieltä vaan askarruttaa varsinainen syypää ja kiinnostaisi tietää, miksi kaikki toimii siinä vaiheessa, kun kone ei ollut käynnissä, mutta takkuilua esiintyi koneen ollessa käynnissä.

[Chevy]

voisiko tuon imu aiheuttaa 

[Yorcci]

voisiko tuon imu aiheuttaa 

 

No se imuhan sen jollain tavalla aiheuttaa, mutta kiinnostaisi se syntymekanismi. Kun ei oma pää keksi mitään järkevää selitystä.

[Chevy]

onkos tuossa ihan normi IAC ja sen kanavat 

[Purtzi]

omassa BBK Edelbrock 52mm ja tekee alkanut tekemään lämpimänä aivan samaa (ajettu 1000km) , auttaa kun polkaisee nopeasti kaasua niin läpät palautuu. itse kyllä veikannut että palautusjousi vaan ei jaksa vetää lopuksi tarpeeksi kiinni.

[Yorcci]

onkos tuossa ihan normi IAC ja sen kanavat 

 

Jep.

[Yorcci]

omassa BBK Edelbrock 52mm ja tekee alkanut tekemään lämpimänä aivan samaa (ajettu 1000km) , auttaa kun polkaisee nopeasti kaasua niin läpät palautuu. itse kyllä veikannut että palautusjousi vaan ei jaksa vetää lopuksi tarpeeksi kiinni.

 

Tekeekö sulla tuota kone käynnissä ja sammuksissa vai pelkästään koneen ollessa käynnissä?

 

Mua tossa omassa kiusaa nimenomaan tuo, että koneen ollessa sammuksissa ei mitään takkuilua esiintynyt.

[Purtzi]

Tekeekö sulla tuota kone käynnissä ja sammuksissa vai pelkästään koneen ollessa käynnissä?

 

Mua tossa omassa kiusaa nimenomaan tuo, että koneen ollessa sammuksissa ei mitään takkuilua esiintynyt.

Muistaakseni kaasuläppä tuntu vaan tiukalta ihan sulkeutumisen loppuvaiheilla. Ajattelin että materiaalit laajenee vähän liikaan kun ovat lämpimät.

Holkitin joskus peugeot 405:sen solex kaasuttimen messinkiholkeilla ja tein ihan vimpan päälle kun siinä ei ollut muita tiivisteitä akselilla. satkun verran isommat reiät kuin mitä akseli ja akselikin oli kiiltävä. Sitä kun vähän aikaa käsin pyöritteli niin yks kaks akseli veti ihan jumiin ja ihan vaan sen vuoksi että messinki tykkäskin laajentua vähän liikaa.

 

Jos se on alipaine mikä pitää niitä auki niin jos läpät jää auki ja sammutat moottorin niin meneekö läpät kiinni vai pysyykö auki?

[pantera]

Mä ehdottasin tohon mysteeriin selitykseks koneen tuottamaa alipaineeen läppäakselille kohdistuvaa aksiaali kuormaa joka "vetää" läppiä sisään ja samalla jumittaa akselin.

Satkun välys on kyllä aika pieni, ei nää oo rolexeja 

[Yorcci]

Jos se on alipaine mikä pitää niitä auki niin jos läpät jää auki ja sammutat moottorin niin meneekö läpät kiinni vai pysyykö auki?

 

Kokeilin tuonkin ja läppien ollessa jumissa kone sammuksiin => läpät menivät kiinni.

 

Siis syypäänä jumiutumiseen on virtaus/alipaine. MUTTA kuten aiemmin kirjoitinkin, niin läppien akseli näyttäisi olevan hieman keskiviivan alapuolella ja läppien akselin yläpuolinen isomman pinta-alan osa kallistuu ilmavirtausta vastaan. Siis mun järjenjuoksun mukaan alipaineen pitäisi vetää läppiä kiinni eikä jumittaa niitä auki.

 

Mä ehdottasin tohon mysteeriin selitykseks koneen tuottamaa alipaineeen läppäakselille kohdistuvaa aksiaali kuormaa joka "vetää" läppiä sisään ja samalla jumittaa akselin.

Satkun välys on kyllä aika pieni, ei nää oo rolexeja 

 

Jouduin miettimään hetken, että mitä ihmettä aksiaalikuorma tarkoittaa... Mutta ilmeisesti tarkoitit sitä, että kun läpät ovat melkein 90 asteen kulmassa ilmavirtaukseen nähden, niin ilmavirtaus vetäisi/painaisi läppien akselia sen verran taaksepäin, että lisääntynyt kitka akselilla riittäisi jumiuttamaan akselin. Kuulostaa varsin loogiselta, uppoaa ainakin muhun.

 

Mulla on välykset laitettu ihan normaaleihin laakerivälyksiin (tais olla kympin luokkaa, kun tuota kysäisin tekijältä), toi satkun välys ei koske mun tapausta, vaan Purtzin Solex-kaasariviritystä.

[F350]

Kokeilin tuonkin ja läppien ollessa jumissa kone sammuksiin => läpät menivät kiinni.

 

Siis syypäänä jumiutumiseen on virtaus/alipaine. MUTTA kuten aiemmin kirjoitinkin, niin läppien akseli näyttäisi olevan hieman keskiviivan alapuolella ja läppien akselin yläpuolinen isomman pinta-alan osa kallistuu ilmavirtausta vastaan. Siis mun järjenjuoksun mukaan alipaineen pitäisi vetää läppiä kiinni eikä jumittaa niitä auki.

 

Jouduin mietin hetken, että mitä ihmettä aksiaalikuorma tarkoittaa... Mutta ilmeisesti tarkoitit sitä, että kun läpät ovat melkein 90 asteen kulmassa ilmavirtaukseen nähden, niin ilmavirtaus vetäisi/painaisi läppien akselia sen verran taaksepäin, että lisääntynyt kitka akselilla riittäisi jumiuttamaan akselin. Kuulostaa varsin loogiselta, uppoaa ainakin muhun.

 

Tuo alipaine on siitä metka voima että se hyvinkin voi tehdä juuri noin. Jos vertaat lentokoneen siipeä, niin siiven alapinta ei "kanna", vaan alipaine vetää siiven yläpintaa ylös, samalla tavalla alipaine vetää läppieä moottorinpuolelta ja kun yläpuolella on isompi aukko, muodostuu läppien keskiakselin alapuolelle isompi alipaine, joka vetää läppiä auki. Toki tämän lisäksi alipaine vetää koko läppäakselia taaksepäin ja välyksistä riippuen voi aiheuttaa jumittamista, mutta se pitäisi tuntua, kun läppiä käsin kääntää koneen käydessä. Vahvempaa jousta vain, jotta läpät menee varmasti kiinni.

[Yorcci]

Vahvempaa jousta vain, jotta läpät menee varmasti kiinni.

 

Öööötota....mitäs mä kirjoitinkaan muutama viesti sitten?

 

Ongelman sai tietysti poistettua pienellä lisäjousella, jonka sai kiinni TV-vaijerille varattuun paikkaan. Hetken aikaa piti sovitella jousen toista päätä, ettei kaasuläpän liike tai mekanismit osuisi jouseen.

 

http://penthouse.homelinux.net/fs15/yorcci_lappaakselin_lisajousi.mp4

[F350]

Öööötota....mitäs mä kirjoitinkaan muutama viesti sitten?

Tuota just tarkoitin 

[Yorcci]

Tuo alipaine on siitä metka voima että se hyvinkin voi tehdä juuri noin. Jos vertaat lentokoneen siipeä, niin siiven alapinta ei "kanna", vaan alipaine vetää siiven yläpintaa ylös, samalla tavalla alipaine vetää läppieä moottorinpuolelta ja kun yläpuolella on isompi aukko, muodostuu läppien keskiakselin alapuolelle isompi alipaine, joka vetää läppiä auki.

 

En oikein usko tuohon, koska lentokoneen siiven profiili on ihan erilainen kuin mitä läppien silloin, kun läpät ovat melkein kiinni. Ei se lentokoneen siipikään enää toimi, jos käännetään sitä kulkusuuntaan nähden 90 astetta poikittain. Toi virtausdynamiikka on tietysti sen verran monimutkainen hahmotettava, enkä voi mennä kehuskelemaan, että asiasta tietäisin yhtään mitään, joten en laita ruumiinosia pantiksi sanomisistani

 

Toki tämän lisäksi alipaine vetää koko läppäakselia taaksepäin ja välyksistä riippuen voi aiheuttaa jumittamista, mutta se pitäisi tuntua, kun läppiä käsin kääntää koneen käydessä. Vahvempaa jousta vain, jotta läpät menee varmasti kiinni.

 

Paljon enemmän mun järkeen käy vaan toi skenaario, että virtaus 'työntäisi' läppiä ja akselia taaksepäin aiheuttaen lisäkitkaa, jonka takia jousi ei jaksaisi enää rikkoa tätä lepokitkaa ja palauttaa läppiä kiinni asti.

 

Ensimmäisessä videonpätkässähän tuo jumiutuminen käsin käännettäessä nimenomaan näkyy koneen ollessa aluksi käynnissä ja sitten koneen ollessa sammuksissa ei takkuile enää laisinkaan... ja toisessa pätkässä jumiutumisongelmaa ei enää ole lisäjousen kanssa.