1991 Vetelys "The Black Orange"

[gtatpi]

Mulla kanssa pari vuotta sitten avarreltiin vakio läppärunkoa 52mm:ksi ja samat oireet siihenkin tuli. Välillä jumii ja välillä taas ei.

[Yorcci]

Mulla toi jumitus oli toistettavissa joka kerta, kun vaan keksi sen, että kone pitää olla käynnissä. Nyt lisäjousen kanssa ei sitten jumi enää... ainakaan toistaiseksi.

[Woodpecker]

En oikein usko tuohon, koska lentokoneen siiven profiili on ihan erilainen kuin mitä läppien silloin, kun läpät ovat melkein kiinni. Ei se lentokoneen siipikään enää toimi, jos käännetään sitä kulkusuuntaan nähden 90 astetta poikittain. Toi virtausdynamiikka on tietysti sen verran monimutkainen hahmotettava, enkä voi mennä kehuskelemaan, että asiasta tietäisin yhtään mitään, joten en laita ruumiinosia pantiksi sanomisistani

 

Paljon enemmän mun järkeen käy vaan toi skenaario, että virtaus 'työntäisi' läppiä ja akselia taaksepäin aiheuttaen lisäkitkaa, jonka takia jousi ei jaksaisi enää rikkoa tätä lepokitkaa ja palauttaa läppiä kiinni asti.

 

Jospa tässä tilanteessa toteutuu molemmat:

-Läpän edessä ilma painaa läppä akselia reikäänsä

-Läpän takana ei ehkä lentokoneen siiven nostetta vaan jonkinlainen turbulenssi joka aiheuttaa voimakkaan alipainee joka vetää läppää taaksepäin

+Isommilla läpän avautumisilla voimat pienenee ja jumittelu lakkaa

Kunhan arvailen...

 

Olikos läppis uusi vai käytetty?

[Woodpecker]

Nyt lisäjousen kanssa ei sitten jumi enää... ainakaan toistaiseksi.

 

Ei muuta kuin raskaampaa kaasujalkaa

[Yorcci]

Olikos läppis uusi vai käytetty?

 

Tietääkseni auton oma, ainakin se oli tuossa jo silloin, kun auton ostin (2007).

[Yorcci]

Kävin nyppäisemässä läppärungon irti ja tutkailin sitä käsissä. Tyhjäkäynnin säätöruuvi pysäyttää läppien liikkeen ennenkuin läpät kääntyvät niin pitkälle, että läpät ottaisivat kiinni läppärungon seinämiin. Otin muutaman kuvan, joissa pitäisi näkyä, että läppien reunamilla on tasaisesti 'ilmatilaa':

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/Obq.jpg

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/Obb.jpg

 

(On vaikeaa saada kuvattua ja pidettyä valoa läppien takana, niin saattaa varjostumien takia näyttää siltä, että kontaktia olisi jossain kohdassa, mutta todellisuudessa ei ole.)

 

Sitten tarkistin vielä läppien reunat, niissäkään ei näkynyt mitään kulumaa:

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/ObE.jpg

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/Ob6.jpg

 

Mittasin tönärillä etäisyyden akselin reunasta läppien reunaan ja läppien yläosassa mitta oli 22.05 mm, alaosassa 21.10 mm. Siis läpät eivät ole ihan keskeisesti, vaan yläosa, joka 'nojaa' ilmavirtausta vasten on hieman isompi pinta-alaltaan. Joten mun järjenjuoksun mukaan ilmavirtauksen pitäisi työntää läppiä kiinni?

 

No, yritin vielä laskeskella jousen kierroksia, mutta en saanut ihan varmaa tulosta, kun jousesta menee osa kierroksista päällekkäin enkä jaksanut lähteä purkamaan jousta kokonaan pois. Kierroksia on yhteensä 12 tai jotain sinnepäin.

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/Obe.jpg

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/Obc.jpg

 

Tutkailin vielä läppien kohdalta ja ainut jälki on huohotuksen takia jäänyttä öljyhuntua:

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/ObK.jpg

 

Lähtee irti ihan vaan pikaisesti pyyhkäisemällä. Mitään muuta jälkeä (esim. läppien kontaktista) ei näy. Vaikea vaan saada hyvää kuvaa.

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/Ob7.jpg

 

No, näiden hivelyiden jälkeen laitoin läppärungon takaisin autoon, koska minkäänlaista takeltelua ei tuntunut, vaikka kuinka testailin. Mutta sen jälkeen en saanutkaan läppiä enää jumiutumaan, vaikka jätin lisäjousenkin kiinnittämättä?

 

Kävin ajamassa useamman kymmenen kilometrin testilenkin maantiellä pintakaasulla, eikä missään vaiheessa enää tullut jumiutumista. Vaikka lisäjousi ei ollut käytössä tällä lenkillä. Enkä tehnyt mitään mekaanisia muutoksia.

 

:o

 

Nymmä en enää ymmärrä. Jos en kyllä paljoa ymmärtänyt aiemminkaan. Täytyy seurata tilannetta, jos vaiva palaa.

 

Lisätään vielä se, että TPS ja läppien asento oli jo aiemmin säädetty. Vakiorei'illä IAC jäi jonnekin 80-90 tienoille, siis IAC-venttiilin kautta piti saada enemmän ilmaa. Tarkoittaa käytännössä sitä, että uudet läpät ovat tiiviimmät kuin vakioläpät.

 

TPS:n kiinnitysreikien isontamisella ja muutamalla iteraatiolla läpät sai säätöruuvilla sellaiseen kulmaan, jossa IAC:n arvot olivat tehtaan suositusarvoissa (alle 50). TPS näyttää 0.56 V ja IAC-venttiilin asento on lämpimällä koneella jotain 30-40.

[Nupa]

Joskus se valohoito vaan auttaa 

[Yorcci]

Joskus se valohoito vaan auttaa 

 

 

Tai sitten vika olikin ihan toisessa päässä; liian paksuissa takakumien pinnoissa.... 

[F350]

Kokeiles ottaa se alkuperäinenkin jousi irti ja sitten tunnustella millaisia aukipitäviä/jumittavia voimia siellä tuntuu.

Edelleenkin olen sitä mieltä, että läppien alimman puoliskon taakse tulee virtauksista, läppäakselin epäkeskeisyydesta ja -sijainnista läppien takana johtuen niin iso alipaine, että se vetää läppiä auki. Vaikka tuntuukin että ilmavirran "työntovoima" pitäisi painaa läppiä kiinni, niin se alipaineen aiheuttama voima voi olla työntövoimaan verrattuna moninkertainen. Esim pitkissä savupiipuissa on "kierteet" piipun päässä jotka sotkee alipaineen aiheutumisen, mikä voi kasvaa niin suureksi, että alipaine vetää piipun poikki. Kierteen lisäyksen jälkeen tuulen aiheuttama  työntövoima pysyy samana, mutta silti piippu ei katkea.

Pitäis laittaa kamera pleniumin sisään ja savulla katsoa virtaukset 

[jaagou]

Tuossa yhdessä projektissa läppä jumittui kans välillä satunnaisesti ja syyksi ilmeni vaan että alipaine veti sen liikaa tietetyissä tilanteissa. Käsin, auto sammuksissa jne ei sitä tehnyt, säädin puolikierrosta läpän " kiinni asennossa olevaa rajoitin" ruuvia auki ettei päässyt niin sulkeutumaan niin paljon enää, eikä sen jälkeen ole ongelmia ollut eikä vaikutusta tyhjäkäyntiin....

[Yorcci]

Kokeiles ottaa se alkuperäinenkin jousi irti ja sitten tunnustella millaisia aukipitäviä/jumittavia voimia siellä tuntuu.

 

No tässä vaiheessa täytyy todeta tylysti, että en v###u tosiaankaan enää lähde purkamaan tuota. (Ihan liikaa vaivaa purkamisessa, kasaamisessa ja TPS:n uudelleensäätämisessä)  Se liikkuu näppituntumallakin arvioituna herkemmin kuin vakio ja koska ongelmaa ei enää (ainakaan toistaiseksi) ole olemassa, niin jätän rauhaan. Ja vaikka ongelma palaisikin, niin laitan vaan lisäjousen takaisin paikalleen ja jatkan tyytyväisenä ajelua.

 

Edelleenkin olen sitä mieltä, että läppien alimman puoliskon taakse tulee virtauksista, läppäakselin epäkeskeisyydesta ja -sijainnista läppien takana johtuen niin iso alipaine, että se vetää läppiä auki. Vaikka tuntuukin että ilmavirran "työntovoima" pitäisi painaa läppiä kiinni, niin se alipaineen aiheuttama voima voi olla työntövoimaan verrattuna moninkertainen.

 

Oli se sitten ilmavirran työntövoimaa tai alipaineen vetovoimaa (hehheh), niin edelleen se läpän yläosa, joka on pinta-alaltaan isompi, liikkuu virtausta vastaan. Ei sillä virtauksen syntymekanismilla pitäisi olla mitään väliä, koska vaikuttava voima on ihan samaan suuntaan (ilmanputsarilta plenumiin päin).

 

Nyt mä alan teoretisoimaan mielipidettäni, joten tässä on se vaihe, kun saatan ampua omaan nilkkaan, mutta ei siinä mitään. Siitä voi ottaa opikseen

 

Kemian opinnoissa tuli aikanaan vastaan Le Châtelierin periaate, jonka mukaan kemiallisessa reaktiossa 'systeemi väistää ulkoista pakkoa', jota ei toki suoraan voi soveltaa sellaisenaan, mutta analogiana periaate on sama ja minimienergiaperiaatteenkin mukaan pienempi läpän pinta-ala ei voi aiheuttaa akselille isompaa voimaa kuin isompi läpän pinta-ala. Tässä tapauksessa ilmavirta pääsee kulkemaan vain läpän reunan ohi ja koska ilmamassan liikemäärä on väistämättä isompi läppien yläpuolella, koska sieltä pääsee enemmän ilmaa läppien ohi.

 

Toki turbulenssi voi aiheuttaa kaikenlaista merkillistä, kun virtausnopeuden maksimi ylitetään, mutta koska turbulenttinen virtaus jo perusmääritelmänsä mukaan ei ole tasainen, tilanne ei voisi pysyä stabiilina.

[Yorcci]

Meetissä lauantaina annettujen ääninäytteiden aikana sattui sitten imusarjaan menevä letku antautumaan. Letku oli hieroutunut bensakiskojen kiinnikerautaan ja moneen kertaan kiristetty klemmarikin oli tehnyt omat tuhonsa letkuun, joten jäähdytysnestettä alkoi tihkumaan konehuoneeseen. Odoteltiin moottorin jäähtymistä ruokailun yli ja sitten toimeen. Letku irti, pari senttiä päästä pois, banjo parempaan kulmaan, ettei letku pääse enää ottamaan kiinni kiinnikerautaan ja banjon kiristys, letku paikalleen.

 

Tarkistelin vielä vanhemmista projektikuvista, että oli kyllä alunperin laittanut banjon sellaiseen asentoon, ettei letku ottaisi kiinni. Jep, ihan reilusti on väliä:

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/ANn.jpg

 

MUTTA tuon kuvan ottamisen jälkeen piti vielä lyhentää banjoa, että se kiristyi kunnolla, minkä jälkeen en tullut ottaneeksi kuvia. Joten banjoa kiristellessä se on saattanut kääntyä juuri sen verran, että letku on päässyt ottamaan kontaktia. Onneksi letku hajosi siellä pihassa eikä vasta kotimatkalla.

 

Itse asiassa syypäänä ei ollutkaan se, että letku olisi ottanut kiinni bensalinjojen kiinnikerautaan. Aiemmin kevättalvella Wintermeettiin ajellessa sama letku alkoi vuotaa taas. Letkua tarkemmin tutkaillessa huomattiin, että vuodon aiheuttikin klemmari. Lyhensin letkua vähän, vaihdoin uudemman klemmarin ja päätin uusia letkun lähiaikoina (mitä ei tietenkään tapahtunut, koska ongelma oli ratkaistu), mutta sama oire palasi tässä männäviikolla jo kolmannen kerran. Ja taas klemmarin reunat olivat syöneet letkuun halkeamat.

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/O5j.jpg

 

Päätin korvata letkun hieman ohuemmalla (16 mm) mutkaletkun pätkällä ja käänsin samalla banjoa hieman parempaan kulmaan, että letkujen päät olisivat mahdollisimman lähellä 90 asteen kulmaa.

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/O5B.jpg

 

Tuossa taas bensakiskojen kiinnikeraudan kulma tuli melko lähelle putkea, joten sipaisin kiinnikeraudan kulmasta pikkaisen pois, ettei tule kontaktia letkuun.

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/O58.jpg

 

Nyt sitten vaan odotellaan, joko alkaisi kestämään.

 

Tässä näkyy toisessa päässä aika hyvin, kuinka paljon vanhassa putkessa oli liikaa paksuutta:

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/O5T.jpg

[Yorcci]

Ja kun yksi vuotokohta on saatu korjattua, niin toisesta kohdastahan se alkaa kuseksimaan alleen... Parina aamuna huomasin lätäkköä auton alla ja lopulta paikallistin vuodon vesipumpun jalkaan. Siinä vaiheessa, kun sain auton tallille, ei enää tiputellut / tihkunut, vaan vuoto oli 'merkittävä'.

 

Vesipumpun kiinnityspultteja irroitellessani tuntuivat olevan aavistuksen löysässä momentissa ja kävi mielessä, josko korjaantuisi ihan vaan pultteja hieman kiristämällä. Hylkäsin idean kuitenkin samantien, koska purkamiseen oli jo pari tuntia mennyt ja jos tiivisteessä olisikin vikaa, niin samaan pisteeseen pääsemiseen olisi mennyt niin paljon aikaa, että sillä työmäärällä tiivisteet olisi jo uusittu.

 

Ja ei tuo ehkä olisi pelkällä pulttien kiristyksellä korjaantunutkaan:

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/O5C.jpg

 

Toisella puolella tiiviste oli aivan moitteettomassa kunnossa ja mielessä käväisi, josko vaihtaisi vain toisen.

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/O5U.jpg

 

Koska työmäärän lisäys oli mitätön, kuten myös kustannusten kasvu (3 euroa per tiiviste), hylkäsin tämänkin idean ja nappasin tuonkin tiivisteen pois.

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/O5z.jpg

 

Sitten mittailin jäähdytysnesteen pakkaskestävyyden refraktometrillä (koska nesteen katoamisen takia piti lisätä vettä järjestelmään) ja lisäilin glykolia sen verran, että kylmäsietoa on n. -35 astetta.

 

Torstaina olis dynosessio, jossa pitäis säätää seokset vimpan päälle kohdalleen dynopajan kalibroidulla lambdalla ja lauantaina sitten Lappeenrantaan koeponnistamaan Mahlen takomännät mailin kiihdytyksessä.

[F350]

lauantaina sitten Lappeenrantaan koeponnistamaan Mahlen takomännät mailin kiihdytyksessä.

Miten kävi?

[Chevy]

Miten kävi?

 

262 kmh ja kaikki pelas 

[avogta-89]

262 kmh ja kaikki pelas 

 

 

[Rale]

Hyvin on kulkenu yli 400hv täytyy löytyä koneesta. Mulla aikoinaan meni luistavalla laatikolla 259km/h ja oli mitattua tehoa 401hv

[Yorcci]

Kiitokset onnitteluista. Täytyy myöntää, että hieman jännitti ennen lähtöä, mutta hyvin kulki eikä tällä kertaa kone edes savuttanut. Renkaat nyt vähän savuttivat ennen lähtöä

 

Sattui olemaan kaverin Racelogic lainassa tuulilasissa ja sen mukaan 1 609 m kohdalla nopeutta oli 265.3 km/h Mutta tutkalukema oli tosiaan tuo mainittu 262 km/h. Jokuhan tuolla finnsharkin puolella ehdotti, että siitä on tehty se poliisin 3 kilsan "tekninen varmuusvähennys"

 

Tuolla on tuloksia: http://liy.fi/tulokset/

 

Olitko muuten Chevy ajamassa punaisella Camarolla? 226 km/h?

[Chevy]

Olitko muuten Chevy ajamassa punaisella Camarolla? 226 km/h?

 

en ollu

[Yorcci]

Torstaina olis dynosessio, jossa pitäis säätää seokset vimpan päälle kohdalleen dynopajan kalibroidulla lambdalla

 

Saatiin tehtyä säädöt ja ei tarvinnut juurikaan tehdä muutoksia, vaikka on isommat läpät. Ei vaan tullut yhtään enempää tehoa koneesta ulos kuin kevään dynotuksessa, jolloin oli vakio läppärunko 48 mm läpillä, joten ei se läppärunko sittenkään ollut millään tavalla ahdistava. Itse asiassa lappuun tuli pari-muutama hp vähemmän tällä kerralla.

[Yorcci]

Tossa on yhdestä dynovedosta kännykällä kuvattu pieni videonpätkä: http://penthouse.homelinux.net/fs15/yorcci_dynotus_210515.mp4

 

Ja Lpr mailin vedosta tuulilasissa kiinni olleella digipokkarilla kuvattu video: http://penthouse.homelinux.net/fs15/yorcci_lpr_mailiajo_230415.mp4 (Pikkaisen rusahtaa kakkoselle vaihdossa, mutta muuten meni ihan ok)

[Yorcci]

Ahvenistolla ratapäivillä jarrujen toiminta oli vähän ennalta-arvaamatonta. Ensin parin kierroksen jälkeen pääsuoran jarrutuksessa tuntui, kuin jarrupolkimen tilalla olisi ollut betonia ja päädyin melkein rengasvalliin. Mutta kuten kauhavalaisessa puukkoleikissä, hipaisuita ei lasketa.

 

Myöhemmin tehostin tuntui toimivalta, mutta poljin painui syvempään, ihan kuin olisi ollut ilmaa systeemissä. Muutaman kerran pumppaamisella sai sentään keulan vähän nyökkäämään jarrutuksissa, mutta pitoa ei oikein tuntunut olevan ja ei uskaltanut luottaa jarruihin yhtään. Oireet olivat niin omituiset ja ristiriitaiset, että alkoi mennä ongelmanratkaisu vähän nenän kaiveluksi...

 

Ensin ajattelin, josko plenumista jarrutehostimelle tuleva letku vuotaisi ja radalla kovissa jarrutuksissa loppuisi alipaine. Joten lisäsin tehostimen ja plenumin päähän klemmarit

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/jOF.jpg

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/jOP.jpg

 

...ja tuon jälkeen ilmattiin jarrut perinteisellä polkemisella kierrättämällä melkein litra jarrunestettä systeemin läpi. Mutta vieläkään ei tuntunut oikein kunnon pitoa löytyvän. Lisäksi jos jarrupoljinta painoi ja sammutti koneen, niin poljin muuttui kivikovaksi lähes välittömästi. Ja kuitenkin tehostimen pitäisi toimia koneen sammuessa vielä pari jarrutusta.

 

Joten tein vielä yhden pikatestin. Irroitin jarrutehostimen letkun plenumista ja kokeilin ensin puhaltaa, millä selvisi takaiskuventtiilin toimivuus. Ei ongelmaa. Alipainepumpun puuttuessa kokeilin imaista testatakseni tehostimen kalvon eheyttä ja jos tällaisen ääriheteron imu riittää siihen, että tehostimesta kuuluu pihinää eikä tehostin pidä edes pientä alipainetta hetkeäkään, niin on selvää, että kalvo on mennyttä.

[Yorcci]

Viime torstaina Alastaron hyväntekeväisyystapahtumaan ajellessa tein sitten pienen koukkauksen sivustaan ja vaihdoin uuden tehostimen Janakkalassa FinnVetten pihassa, kun Alastaron sääennuste lupaili jatkuvaa sadetta.

 

Sade yllätti jo Janakkalassakin, mutta autoa lähelle lippaa ja pientä virittelyä jätesäkin kanssa, niin sai könytä jalkatilassa kuivana:

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/jjy.jpg

 

Sitten kohti Alastaroa ja (epä)muodikkaasti (reilusti) myöhässä paikalla, mutta kyyditettäviä riitti eikä tarvinnut ihmeemmin himmailla...loppui kuskista ominaisuudet ennenkuin lapsien sietokyky. Sadekeli helpotti siinä, että nopeudet pysyivät hieman normaalia alhaisempina, mutta toisaalta taas jarrutukset olivat huomattavasti pidempiä, joten kuormitusta jarruille riitti. Etujarrulevyissä näkyikin päivän jälkeen jonkin verran sinistä sävyä  Nyt jarrujen toiminta oli kuitenkin 'normaalin' tuntuista, joten vikadiagnoosi tehostimen kalvoon oli oikea.

[Yorcci]

Mulla on kierroslukumittarissa virhettä ollut koko auton omistamisajan. Siedin sitä pitkään, kunnes tuli corvetteforum.com ja thirdgen.org -sivustoilla analyysiä vian aiheuttajasta. Ongelmana on yksi vastuslutikka, jossa nimenomaan kierroslukumittarin näyttämään vaikuttava vastusarvo alkaa ajan myötä muuttumaan. Ameriikan foorumeilta poimituista tiedonjyväsistä viisastuneena uskalsin lähteä katkomaan tuon ongelmalutikan 4- ja 10-jalkoja, joiden välinen vastusarvo määrää kiekkamittarin lukeman:

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/jp1.jpg

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/jpf.jpg

 

Kun on saatu viallinen vastusarvo poistettua muonavahvuudesta, korvataan se oikealla. Corvettefoorumilla http://www.corvetteforum.com/forums/c4-general-discussion/2662597-high-reading-tach-repair.html mainitaan, että ko. vastusarvo pitäisi olla melko tarkkaan 300 kOhmia. Mutta koska ameriikan 3-gen -foorumilla vastaava ongelma ratkeaa F-bodyissa pienemmällä vastuksella... http://www.thirdgen.org/forums/electronics/357893-90-92-tachometer-fix.html

 

...halusin ottaa varman päälle ostamalla tuon mainitun säätövastuksen. Tinasin potikan jalkoihin muutaman kymmenen sentin johdonpätkät, jotka taas tinasin mittariston piirilevyyn takapuolelle kiinni:

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/jp3.jpg

 

Johdonpätkät sen takia, että kiekkamittarin lukemat pääsee tarkistamaan ja säätämään varmasti kohdalleen sitten, kun mittaristo on taas autossa kiinni. (Ja varmistettu, että ongelma oli todellakin ko. lutikasta johtuva)

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/jpn.jpg

 

Säädin lukeman 300 kOhmiin, kasasin mittariston muutamalla ruuvilla ja tyrkkäsin mittarin kiinni autoon. Kiekkamittari oli lähellä oikeita lukemia ihan kautta linjan 1000, 1500, 2000, 2500 rpm kohdilla. Auton ollessa paikallaan kierroksia on tietysti vaikea pitää tasaisena, joten nappasin mittarin vielä irralleen ja suojasin tekemäni juotokset piirilevyn takaa kutistesukalla

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/jpD.jpg

 

...ruuvasin kaikki kiinnitysruuvit paikalleen ja mittaristo takaisin autoon. Koeajolla huomasin, että pienellä hienosäädöllä kiekkamittarin sai näyttämään oikeaa lukemaa (skanneriin verrattuna) koko kierrosalueella. Cruisella ajettaessa nopeus pysyy maantiellä hyvin tasaisena eri vaihteilla, jolloin on kuormaa eikä kierrosluku vaihtele niin herkästi kuin paikallaan vapaalla varvaskaasulla.

 

Potikan saa työnnettyä myöhemmin tarvittaessa ihan kokonaan piiloon, mutta toistaiseksi pitää ajaa vielä vähän lisää testiajoa ja varmistua, ettei potikan säätö lähde 'valumaan'.

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/jp0.jpg

[Yorcci]

Ilmastointi alkoi taas vähän kiukkuilemaan, ensimmäiset vihjeet huomasin Corvette Meetin aikoihin ja nyt Botniaringin reissussa näkyi jo pikkaisen sulanutta vulkanointia magneettikytkimessä. Onneksi eräältä kanssaharrastajalta löytyi finnsharkin foorumin kautta käytetty kompura, josta sain sosialisoitua melko hyväkuntoiset magneettikytkimen, hihnapyörän ja staattorin.

 

Edellisen kerran magneettikytkin oireili n. kuusi vuotta ja reilut 100 000 km sitten, silloin vulkanoinnit ja muut osat pääsivät sulamaan hieman pahemmin http://finnshark.com/forum/showpost.php?p=262184&postcount=1453

 

Tälläkin kertaa hihnapyörän vastinpinta oli kuumentunut melko pahaan jamaan, näytti aika valmiilta. Piti oikein toisesta kompurasta tarkistaa, millä se on kiinni, kun lukkorengas on aika pahasti ryönän peitossa:

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/jHf.jpg

 

Putsaamallahan sieltä lukkorengas löytyi ja tällä kertaa ei hihnapyörän irroitukseen ihan ulosvetäjää tarvinnut, vaikka pikkaisen hihnapyörä tahtoikin vastustella. Laakerissakin tuntui olevan ylimääräistä väljää.

 

http://penthouse.homelinux.net/fs15/yorcci_ilmastointi_klappi.mp4

 

Staattoriakin piti jonkin verran 'houkutella', ennenkuin suostui lähtemään irti. Oliskohan tuolla ylimääräisellä ryönällä jotain osuutta asiaan? Punertava 'pöly' lienee aiemmin toimittanut kitkapinnan virkaa?

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/jH3.jpg

 

Tässä vielä osat omissa kasoissaan vertailun vuoksi. Onhan noissa melko huomattavaa eroa havaittavissa:

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/jHD.jpg

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/jH0.jpg

 

Uusvanha staattori on hiukan 'terveemmän' näköinen, tässä jo kompurassa kiinni:

 

http://kuvapilvi.fi/finnshark/jHn.jpg

 

Siihen sitten vielä hihnapyörä ja magneettiventtiili paikoilleen, niin ilmastointi pelaa taas